Valitse sopivin tapa hyvittää päästösi
1 000 kg
hiilidioksidiekvivalenttia (kg CO₂e)
Päästömäärä vastaa keskimäärin:
- 7 000 km henkilöautolla tai
- 4 000 km lentokoneella tai
- 4 laivaristeilyä Ruotsiin tai
- 36 kg naudanlihaa
6,90 €/kk
2 000 kg
hiilidioksidiekvivalenttia (kg CO₂e)
Päästömäärä vastaa keskimäärin:
- 14 000 km henkilöautolla tai
- 8 000 km lentokoneella tai
- 9 laivaristeilyä Ruotsiin tai
- 72 kg naudanlihaa
11,90 €/kk
3 000 kg
hiilidioksidiekvivalenttia (kg CO₂e)
Päästömäärä vastaa keskimäärin:
- 20 000 km henkilöautolla tai
- 12 000 km lentokoneella tai
- 13 laivaristeilyä Ruotsiin
15,90 €/kk
4 000 kg
hiilidioksidiekvivalenttia (kg CO₂e)
Päästömäärä vastaa keskimäärin:
- 27 000 km henkilöautolla tai
- 16 000 km lentokoneella tai
- 17 laivaristeilyä Ruotsiin tai
19,90 €/kk
Kuinka suuri on hiilijalanjälkesi?
Tiedätkö paljonko tuotat päästöjä? Arvioi Sitran elämäntapalaskurilla paljonko hiilidioksidia asuminen, liikkuminen, syöminen ja ostokset tuottavat. Näin saat tarkemman tiedon hyvitettävien päästöjesi määrästä.
Anna päästöhyvitys lahjaksi
Päästöhyvitys on vastuullinen lahja läheisellesi tai itsellesi. Päästöhyvityssumma ohjataan Hiilipörssille, joka ennallistaa Iso Piitsonsuota Ilomantsissa siten, että lahjaksi antamasi päästövähennys toteutuu. Suota ennallistetaan 360-760 m², lahjasi koosta riippuen.
Lahjojen hinnat ja niiden hiilidioksidihyvitysten määrä:
- 50€ (900 kg CO2e)
- 75€ (1400 kg CO2e)
- 100€ (1900 kg CO2e)
Saat sähköpostiisi hyvitystodistuksen, jonka voit välittää lahjasaajalle.
Alkaen 50€
Osallistu soiden ennallistamiseen ja sido hiilidioksidipäästöjä luontoon
Suomalainen kuluttaja tuottaa vuodessa keskimäärin 10 tonnia hiilidioksidipäästöjä (CO2e). Vastaava hiilimäärä voidaan sitoa suohon, jolloin aiheuttamasi päästöt eivät kuormita ilmastoa. Kun ojitettua suota ennallistetaan 4000 m2, keskivertokuluttajan vuotuiset päästöt saadaan mitätöityä.
Ojitetut suot vuotavat hiiltä ilmakehään noin 1500 kg (hiilidioksidina 5 550 kg) hehtaaria kohden vuodessa¹. Ojitetun suon ennallistaminen lopettaa hiilen karkaamisen ilmaan ja sitoo hiilen turpeeseen.
¹ Lähde: Simola, H., Pitkänen, A. & Turunen, J. 2012: Carbon loss in drained forestry peatlands in Finland, estimated by re-sampling peatlands surveyed in the 1980s. European Journal of Soil Science 63: 798–807
Päästöhyvityksen kohde: Ison Piitsonsuon ennallistaminen Ilomantsissa.
Suon ennallistaminen käynnistyi syystalvella 2021 ja jatkuu vuoteen 2023. Iso Piitsonsuon vaikeimmin ennallistettava osa eli pehmeä rimpialue suon keskellä on helmikuussa 2022 jo saatu kokonaan ennallistettua. Koko alue on suuruudeltaan noin 350 hehtaaria. Lue lisää kohteesta Hiilipörssin sivuilta.
Ilmastohyöty hiilen karkaamisen pysäyttämisestä alkaa heti kun suo vettyy takaisin, eli käytännössä ojien tukkimista seuraavana keväänä.
Suon ennallistamisella saavutetaan hyötyjä ilmastolle, luonnon monimuotoisuudelle ja vesistöille.
Päästöhyvitys tapahtuu estämällä turvemaihin sitoutuneen, pysyvästi maaperään kuuluvan hiilen vapautuminen ilmakehään nostamalla turvemaan vedenpinta tasolle, jossa turpeeseen varastoituneen hiilen hidas palaminen hiilidioksidiksi pysähtyy. Hankkimalla suokompensaatioita kasvatat luonnon hiilivarastoja samalla, kun autat suoluontoa elpymään ja vesistöjä puhdistumaan.
Ojitetut suot tarjoavat loistavan tilaisuuden ryhtyä konkreettisiin korjaustoimiin niin ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, vesistöjen kunnon kuin ihmisen hyvinvoinninkin suhteen. Suo on valtava hiilipankki, monimuotoisen elämän ylläpitäjä, vedenpuhdistaja, virkistymisen lähde ja paljon muuta.
Suon ennallistaminen tarkoittaa, että ojituksessa kärsinyt suoekosysteemi palautetaan takaisin kohti luonnontilaa. Käytännössä ojia tukitaan ja puustoa saatetaan poistaa, jotta vedenpinnan taso kohoaisi, suolajisto palautuisi ja turpeen muodostuminen (ja samalla hiilen sitominen) käynnistyisi.
- Suo on luonnon tehokkain hiilipankki
Soiden ennallistamisessa tapahtuva hiilivuodon tukkiminen voi olla globaalissa mittakaavassa jopa tehokkain yksittäinen toimenpide ilmastonmuutoksen hillinnässä. Turve on suurin ja tehokkain maalla oleva hiilivarasto, ja koko maailman toisiksi suurin hiilivarasto merten jälkeen.
- Soiden monimuotoinen elämä – koti uhanalaisille eliöille
Elinympäristöjen katoaminen uhkaa olemassaoloamme. Soita ennallistamalla voimme pitää elinympäristöistämme parempaa huolta. Ei ole toista maata, jossa olisi pinta-alaan nähden yhtä paljon soita kuin Suomessa. Myös suoluonnon monimuotoisuus on Suomessa aikoinaan ollut suurempi kuin missään muualla samankokoisella alueella.
- Suo pitää vetemme puhtaana ja tulvat kurissa
Luonnontilainen suo on kuin pesusieni, joka suodattaa sen läpi virtaavista vesistä erittäin tehokkaasti erilaisia epäpuhtauksia. Suot suodattavat kiintoaineet itseensä, ja käyttävät ne ja ja veden kuljettamia ravinteita sammaleen kasvuun. Näin ravinteet ja kiintoaines eivät päädy vesistöjä pilaamaan.
100 vinkkiä arjen päästöjen vähentämiseen
Lähes 70 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä johtuu meistä ja elämäntavoistamme. Ne syntyvät siitä, miten asumme, liikumme, syömme ja mitä ostamme. Arjen teoilla ja valinnoilla voimme myös pienentää päästöjä. Teoilla voi paitsi parantaa elämänlaatuaan, myös vähentää arjen ympäristövaikutuksia. Tutustu Demos Helsingin ja Sitran tuottamiin 100 ilmastotekoon ja hyvään elämään maapallon kantokyvyn rajoissa.
