Tiivistelmä
Sähkön hinta muodostuu pohjoismaisilla markkinoilla.
Sähkön hintaan vaikuttavat vesi-, tuuli- ja ydinvoiman tuotanto, sääolosuhteet sekä siirtoyhteydet muihin maihin.
Vesivarastot Pohjoismaissa ovat nyt normaalia heikommassa tilanteessa, ja se näkyy jo tulevan talven hinnoissa. Normaalit syksyn sateet on jo laskettu markkinahintoihin. Odottaminen ei siis itsessään laske hintaa, vaan hinnan laskuun tarvittaisiin tavallista sateisempi syksy.
Miksi määräaikaisten sopimusten hinnat ovat nousseet, vaikka kesällä sähkö on ollut halpaa?
Määräaikaisen sopimuksen hinta ei kerro tästä hetkestä vaan tulevasta jaksosta. Markkina hinnoittelee sitä sähköä, joka toimitetaan vasta kuukausien päästä, ja siihen kesän halpa pörssisähkö ei vaikuta.
Suurin yksittäinen tekijä on pohjoismainen vesitilanne, joka on ollut heikko jo pitkään. Viime talvi oli tosi kylmä, altaat tyhjenivät, eikä niitä ole sen jälkeen saatu täytettyä edes normaalitasolle. Syksy on sitä aikaa, kun vettä yleensä tulee ja altaat täyttyvät. Se on nyt vasta edessä ja lähikuukaudet määrittelevät, millaisella vesitilanteella talveen mennään.
Miksi Etelä-Norjan ja Pohjois-Ruotsin kuivuus näkyy suomalaisen sähkölaskussa?
Suomi on mukana yhteispohjoiseurooppalaisessa Nord Pool -sähköpörssissä, jonka hinnanmäärityslaskentaan kuuluvat Pohjoismaiden lisäksi Baltian maat. Suomella on sähkönsiirtoyhteydet Ruotsin, Norjan ja Viron välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että näiden maiden sähkön kysyntä ja tarjonta sekä siitä johtuva hinnoittelu vaikuttaa sähkön markkinahintaan myös Suomen hinta-alueella.
Vesivoiman osuus pohjoismaisesta tuotannosta on niin merkittävä, että sen vaikutus on suuri meille kaikille. Suomen oma vesitilanne vaikuttaa toki hieman, mutta osuutemme pohjoismaisesta vesivoimatuotannosta on kokonaisuudessa hyvin marginaalinen.
Pohjoismaihin on toki tullut paljon muutakin tuotantoa. Tuulivoimaa on rakennettu runsaasti, ja Suomeen tuli lisää ydinvoimaa Olkiluoto 3:n myötä. Nämä ja Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille rakennettu Aurora Line helpottavat tilannetta. Tuulivoima on kuitenkin tuotantona erilaista: sitä tulee silloin kun tuulee, eikä sitä voi varastoida. Vaikka tehoa on paljon, sen merkitys energiataseessa on toinen kuin vesivoimalla.
Lähi-idän tilanne ja Hormuzinsalmi ovat olleet otsikoissa koko vuoden. Näkyvätkö ne suomalaisen sähkölaskussa asti?
Näkyvät, mutta kaasun kautta. Hormuzinsalmen läpi kulkee iso osa maailman nesteytetystä maakaasusta, ja vaikka liikenne siellä kulkee, se ei kulje normaalisti. Tilanne pitää kaasun ja öljyn hinnan korkealla edelleen, ja tuo markkinaan epävarmuutta, kun kukaan ei tiedä mihin suuntaan tilanne kehittyy.
Miten Keski-Euroopan kaasuvarastot vaikuttavat Suomen hintoihin?
Pohjoismaista on siirtoyhteydet Keski-Eurooppaan: meiltä Viroon ja Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta Keski-Eurooppaan ja Iso-Britanniaan. Olemme siis enenevässä määrin yhteydessä sähkömarkkinoihin myös Eurooppa-tasolla. Jos Keski-Euroopassa hinta nousee, sähköä siirtyy sinne, ja se nostaa hintaa myös täällä. Kyse on ihan tavallisesta kysynnän ja tarjonnan laista.
Keski-Euroopan kaasuvarastot ovat huolestuttavan matalalla. Niiden täyttäminen riittävälle tasolle syksyn aikana pitää kysynnän kovana ja kaasun hinnan korkealla joka tapauksessa. Öljyllä taas ei ole suoraa vaikutusta, koska öljyllä ei juuri missään tuoteta sähköä. Kaupankäynnin psykologia näkyy silti: kun yksi hyödyke nousee, se vaikuttaa koko energiamarkkinaan.
Miten hintavaihtelut näkyvät eri sopimustyypeissä ja kuka kantaa riskin?
Sopimustyyppi määrittää suoraan, kuka kantaa hintariskin. Pörssisähkösopimuksessa asiakas altistuu markkinahinnan vaihtelulle täysimääräisesti eli kantaa hintariskin ja lasku voi vaihdella kuukausittain merkittävästi. Hybridisopimuksissa riskiä on jaettu asiakkaan ja sähkönmyyjän kesken ja asiakas hyötyy tästä kiinteähintaista sopimusta alempana hintana. Kiinteähintaisessa sopimuksessa sähkönmyyjä taas kantaa sähkömarkkinan hintariskin ja hinnoittelee sen koko sopimuskaudelle, jolloin asiakas maksaa saman hinnan riippumatta markkinatilanteesta.
On hyvä huomioida, että sähkönsiirto ja verot muodostavat usein 40–60 prosenttia kuluttajan sähkön kokonaislaskusta, ja ne pysyvät arvonlisäveroa lukuun ottamatta muuttumattomina sopimustyypistä riippumatta. Kuluttajan on hyvä tunnistaa, että hintavaihtelu vaikuttaa lähes yksinomaan sähköenergian osuuteen laskusta.
Onko tuulivoiman kasvu tehnyt hinnasta aiempaa heiluvamman?
On. Hinnan vaihtelu tulee nimenomaan tuulisähköstä. Hyvä esimerkki oli elokuun toinen viikko: arkipäivät olivat mukavan halpoja, mutta viikonlopuksi hinta nousi. Lähtökohtaisesti voisi ajatella, että viikonloppuna hinnan pitäisi laskea, kun teollisuuden kulutus tippuu. Nousu tuli kuitenkin ihan puhtaasti siitä, ettei tuullut.
Aurinkosähkö vaikuttaa kesällä, mutta se on paremmin ennustettavissa. Aurinko paistaa tiettyyn aikaan päivästä, ei yhtäkkiä keskellä yötä. Kulutuspuolelle on myös tullut tekijöitä, jotka tasaavat vaihtelua: energiayhtiöt ovat siirtäneet kaukolämmön tuotantoa sähkökattiloihin silloin kun sähkö on halpaa, ja markkinoille alkaa tulla isoja akustoja, jotka latautuvat halvalla ja purkautuvat kalliilla.
Kannattaako uuden sähkösopimuksen kanssa odottaa?
Tässä on yksi asia, joka kannattaa ymmärtää: normaalit syksyn sateet on jo laskettu määräaikaisten sopimusten hintaan. Pelkkä sateinen syksy ei siis vielä korjaa hintaa, vaan siihen tarvittaisiin poikkeuksellisen märkä syksy. Odottamiseen liittyy siinä mielessä oma riskinsä.
Pörssisähkö sopii sille, joka pystyy vaikuttamaan omaan sähkökulutukseensa eli optimoimaan sähkönkäyttöään. Ensi talvi on todennäköisesti sellainen, että spot-hinnat ovat normaalia suurempia. Vaikutus sähkölaskun suuruuteen riippuu tietysti paljon siitä, miten asuu. Kerrostalossa kaukolämmön piirissä heilunta ei tunnu kovin pahalta, mutta sähkölämmitteisessä omakotitalossa, varsinkin jos pihalla latautuu vielä sähköauto, se näkyy laskussa toisella tavalla. Monet kuluttajat eivät halua täyttä altistumista markkinahinnalle tai täyttä kiinteähintaista suojausta hybridisopimusta korkeammalla hinnalla. Heille joustosopimukset voivat olla hyvä vaihtoehto.
Määräaikainen sopimus taas varmistaa, että tietää mitä sähkö maksaa, eikä hintaan tule yllätyksiä kumpaankaan suuntaan. Se on tässä tilanteessa ennen kaikkea suoja sitä vastaan, mitä tuleva talvi voi tuoda tullessaan.
