Tiivistelmä
Sähkön alkuperä kertoo, millä tuotantotavalla sähkö on tuotettu, esimerkiksi tuuli-, vesi-, aurinko- tai ydinvoimalla. Sähkön alkuperä varmennetaan alkuperätakuilla, jotka todentavat tuotantotavan.
Kaikki Suomessa tuotettu sähkö sekoittuu yhteisessä sähköverkossa, eikä pistorasiasta tulevaa sähköä voi erottaa tuotantotavan perusteella. Sähkösopimuksella voit kuitenkin vaikuttaa siihen, millaista sähköntuotantoa markkinoilla tuetaan.
Suomessa sähköntuotanto muuttuu nopeasti, kun uusiutuvan energian osuus kasvaa ja fossiilisista polttoaineista luovutaan.
Suomessa sähkö syntyy monella eri tavalla, ja sillä, miten se on tuotettu, on oikeasti merkitystä sekä ilmastolle että markkinoille. Siksi sähkön alkuperästä kannattaa tietää lisää.
Sähkön alkuperä kiinnostaa enemmän kuin koskaan
Sähkön alkuperä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, millä tuotantotavalla sähkö on tuotettu. Onko se esimerkiksi tuulivoimalla, aurinkovoimalla tai vesivoimalla tuotettua uusiutuvaa energiaa vai kenties ydinvoimaa?
Vielä joitakin vuosia sitten harva kuluttaja mietti asiaa. Sähkö oli sähköä. Tänä päivänä tilanne on muuttunut.
”Ihmisten ilmastotietoisuus on kasvanut, EU:n päästökauppa on tehnyt fossiilisesti tuotetusta sähköstä kalliimpaa ja uusiutuvan energian tuotannon kasvu on tuonut markkinoille aidosti uusia vaihtoehtoja. Alkuperästä puhutaan enemmän, koska siitä on tullut merkityksellinen valinta”, kertoo Oomin vastuullisuuspäällikkö Katariina Koistinen.
Turbiineista aurinkopuistoihin – näin sähkö syntyy Suomessa
Suomessa sähköä tuotetaan useista eri lähteistä. Ydinvoima käy tasaisesti ympäri vuorokauden riippumatta säästä tai vuodenajasta. Vesivoima taas on uusiutuvan energian perustuotantomuoto ja samalla arvokas säätöresurssi: turbiinitehoa voidaan nostaa tai laskea minuuteissa. Tuulivoiman määrä on kasvanut viime vuosina huimaa vauhtia. Bioenergia hyödyntää puuperäisiä raaka-aineita, usein metsäteollisuuden sivuvirtoja. Fossiilisten polttoaineiden osuus on jo pieni ja pienenee edelleen.
”Suomalainen sähköntuotanto elää merkittävää muutosvaihetta ja viime vuonna sähköntuotannosta jo 96 % oli hiilineutraalia. Samaan aikaan yhteiskuntamme sähköistyy: sähköautoilu, lämpöpumput ja teollisuuden sähköistyminen kasvattavat kysyntää tavalla, johon ei aiemmilla vuosikymmenillä ole totuttu”, Koistinen kuvailee.
Markkinat ovat muuttuneet – ja valinnanvaraa on nyt enemmän
Muuttunut ilmapiiri on muokannut myös markkinoita: kun kysyntä on kasvanut, myös tarjonta on monipuolistunut.
Kun kuluttaja valitsee sähkösopimuksen yhteydessä tuotannon alkuperän, sähköyhtiö hankkii asiakkaan sähkönkulutusta vastaavan määrän uusiutuvan energian alkuperätakuita sähkön tuottajilta. Alkuperätakuihin pureudumme tarkemmin myöhemmin sarjassamme.
Miksi pistorasiasta ei saa tietyn voimalaitoksen sähköä?
Tuotantotavat vaihtelevat, mutta yksi asia on yhteinen: kaikki sähkö päätyy samaan verkkoon. Voimalaitoksista se kulkee ensin kantaverkkoon ja sieltä paikallisiin jakeluverkkoihin, jotka pienentävät jännitteen ja toimittavat sähkön asuinalueille. Kodin seinässä oleva sähkömittari on se viimeinen piste, jossa sähkö siirtyy verkosta pistorasiaan.
Sähköverkossa kaikki tuotettu sähkö sekoittuu. Tuulivoimalan ja ydinvoimalan elektronit kulkevat samaa johtoa pitkin, eikä niitä voi erottaa toisistaan. Tämä on sähköfysiikan laki. Siksi sähkön alkuperä todistetaan toisin: erityisellä alkuperätakuujärjestelmällä, joka pitää kirjaa siitä, mistä lähteestä sähköä on tuotettu ja kuinka paljon.
Vaikka pistorasiasta tuleva sähköä ei voi erityisemmin valikoida, voi kuluttaja silti valita, mitä tuotantotapaa hän haluaa tukea. Millaisia valintoja se käytännössä tarkoittaa? Seuraavassa osassa purammekin auki termit, joiden kanssa moni eksyy: uusiutuva, hiilineutraali ja päästötön. Mitä ne tarkoittavat ja mitä eroa niillä on?
