Latauspisteen hankkiminen yritykselle

Sähköautoilun etuja ovat muun muassa energiatehokkuus, ajonaikainen päästöttömyys ja mahdollisuus käyttää uusiutuvaa energiaa. Sähköautojen määrän lisääntyessä kasvaa myös latausinfrastruktuurin tarve. Yrityksen tarjoama latausmahdollisuus on arvokas niin työntekijöille kuin asiakkaillekin.

On arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä Suomessa on 500 000–800 000 ladattavaa autoa. Sähköautoilu on varsin edullista: sadalla kilometrillä sähkön kulutus on noin 20 kWh. Jos sähkön hinnaksi oletetaan 0,15 €/kWh, sadan kilometrin ajo kustantaa vain noin kolme euroa. Tutkimusten mukaan jopa 90 prosenttia lataamisesta tapahtuu kotona tai työpaikalla, joten työpaikkojen latausinfrastruktuuriin panostaminen kannattaa.

Myös alkuvuodesta voimaan tulleeseen latauslakiin sisältyy yrityksille velvollisuuksia suunnitella ja asentaa sähköajoneuvojen latauspisteitä ja latauspistevalmiuksia. Asiaa pitäisi pohtia erityisesti silloin, jos kiinteistöä odottaa lähitulevaisuudessa jonkinlainen peruskorjaustyö.

Asiantuntija vastaa: 3 vinkkiä sähköauton latauspisteen valintaan

Mitä yrityksen pitää huomioida latauspisteen hankinnassa?

Sähköautolla voidaan tarkoittaa joko täyssähköautoa (BEV) tai lataushybridiä (PHEV). Näistä lataushybrideissä on tavallisesti lyhyempi sähköinen toimintasäde ja pienempitehoinen sisäinen laturi. Sähköautoja voidaan ladata pikalatauksella, peruslatauksella tai tilapäisesti hidaslatauksella.

Tyhjän akun lataaminen täyteen kestää yleensä vähintään neljä tuntia, mutta pikalatauksella autoon voidaan saada 100–300 kilometriä toimintamatkaa vain puolessa tunnissa. Pikalataus onkin järkevä vaihtoehto esimerkiksi huoltoasemilla ja kauppakeskusten pysäköintialueilla. Lataushybrideissä ei yleensä ole pikalatausmahdollisuutta.

Uuden latauspisteen latausteho kannattaa valita järkevästi käyttötavan mukaan. Työpaikalla riittää yleensä 3,7–11 kilowatin teho, kun taas huoltoasemalla tehoa tarvitaan 50–250 kilowattia.

– Latauslaitteisiin kohdistuu kovia vaatimuksia, sillä ne ovat suuritehoisia, niiden käyttö on pitkäaikaista ja niitä on jatkuvasti tarpeen irrottaa ja kytkeä uudelleen. Tavallisia kotitalouspistorasioita ei ole tarkoitettu pitkäkestoiseen latauskäyttöön suurella teholla, ja niihin liittyykin kohonnut sähköpalon riski, muistuttaa Oomin latauspisteistä vastaava tuotepäällikkö Timo Kenttälä.

EU-alueella standardeja ovat Type 2 -liitin normaalilataukseen ja CCS-liitin pikalataukseen. Osassa Suomeen tuotuja autoja voi vielä olla vanhojen standardien mukaisia liittimiä (Type 1 tai CHAdeMO), mutta uusissa autoissa niitä ei enää käytetä.

Mitä muutostöitä latauspistettä varten tarvitaan?

Usein kiinteistöjen sähköliittymissä riittää hyvin sähköä eli tehokapasiteettia myös sähköautojen lataukseen. Tyypillisimpiä muutostöitä ovat sähkökeskusmuutokset, latauskeskusten lisääminen, kaapeloinnit parkkipaikalle sekä latureiden jalustat ja perustat.

Edullisinta on asentaa latauslaitteet seinään tai aitaan mahdollisimman lähelle sopivaa sähkönsyöttöä. Asennus onnistuu myös maanvaraisesti jalustojen varaan. Perustana kannattaa silloin käyttää esimerkiksi vankkaa SJR-08-betonipylväsjalustaa, joka takaa latauspisteiden tukevuuden.

– Tarvittavia latausvalmiuksia kannattaa miettiä kerralla pidemmälle aikavälille, jotta ratkaisut eivät jää heti pieniksi. Esimerkiksi kymmenen vuotta on hyvä perspektiivi. Suunnitteluun on tärkeää palkata asiantuntija, joka osaa ottaa huomioon kaikki kohteessa olennaiset asiat, Timo Kenttälä vinkkaa.

Mitä latauspiste kustantaa?

Latauspisteen kokonaiskustannus riippuu aina latauspisteen tyypistä ja tehosta, tarvittavien muutostöiden määrästä ja toteutettavan kokonaisuuden laajuudesta. Karkea kustannusarvio yhdelle latauspisteelle on noin 1 500–3 000 euroa, joka sisältää laitteet sekä latausinfrastruktuurin rakentamisen sähkö- ja maatöineen. Tällä hetkellä yrityksille ei juurikaan ole tukimuotoja latauspisteiden tai -infran toteuttamiseen.

Dynaaminen kuormanhallinta pienentää sekä investointikustannuksia että käyttövaiheen tehomaksuja. Silloin sähköautojen latausteho laskee automaattisesti, kun latauspisteen maksimitehoraja lähestyy. Adaptiivinen kuormanhallinta sisältää myös kiinteistön muun kulutuksen mittauksen ja sen perusteella tehtävän latausvirran rajoituksen. Samalla turvallisuus paranee.

Oomin alkukartoitus on yritykselle maksuton.

Tutustu vaihtoehtoihin ja ota yhteyttä: Sähköauton lataus yrityksille