Vedellä, tuulella ja Olkiluoto 3:lla on iso vaikutus siihen, mitä sähkö maksaa

Energian hintaan vaikuttavia tekijöitä on monia. Pohjoismaissa luonnonvoimilla, kuten veden määrällä ja tuulella on keskeinen rooli, mutta myös esimerkiksi poliittiset päätökset ohjaavat energiamarkkinoita ja sen myötä hinnanmuodostumista.

Pohjoismaissa yksi isoimmista energian hintoihin vaikuttavista tekijöistä on vesi, tarkemmin sanottuna se, miten paljon sitä on. Lumisen talven jälkeen vesialtaiden arvioidaan täyttyvän hyvälle tasolle, mikä lupaa tasaisempaa sähkön hintaa. Jos vesialtaat jäävät kuitenkin vajaiksi, hinnat nousevat.

Toinen merkittävä, koko ajan suurempaan rooliin nouseva tekijä on tuuli. Tuulivoima on vihreää energiaa, ja sen kysyntä sekä tarjonta kasvavat koko ajan. Mitä enemmän nojaudumme tuulivoimaan, sitä suurempiin muutoksiin on varauduttava.

– Tuulettomana päivänä tuotannon määrä voi jäädä muutamaan kymmeneen megawattiin, kun taas parhaimpina tuulisina päivinä vastaava luku on 5000. Vertailun vuoksi: Olkiluodon osuus Suomen energiantuotannossa on 1600 megawattia, Oomin sähkökauppapäällikkö Marko Rinta-Korhonen toteaa.

Siinä missä ydinvoimala tuottaa sähköä tasaisesti, tuulivoiman teho voi vaihdella saman päivän sisällä kolmen ydinvoimalan verran.

Ydinvoimaa ja lämpöä

Olkiluoto 3 aloitettua kaupallisen käyttönsä ja tasaisen tuotantonsa, ydinvoima muodostaa lähes kolmanneksen Suomen sähköntuotannosta. Vakaa tuotanto vähentää sähkön tuonnin tarvetta, joskin huoltojaksojen aikana voidaan nähdä hetkellisiä hinnanmuutoksia.

Toinen merkittävä, joskin harvemmin keskusteluissa sijaa saava energiatuotannon muoto on lämpövoima. Lämmöstä saadaan sähköä ja lämpöä asumiseen, palveluihin ja teollisuuteen, mutta sen tuottamineen tarvitaan polttoaineita. Tämän takia polttoaineiden sekä päästöoikeusien hinnankehityksellä on suora vaikutus sähkön hintaan.

– Lämpövoiman merkitys Suomen olosuhteissa on joka tapauksessa suuri, sillä sen tuotanto ajoittuu talveen, jolloin sähköä tarvitaan enemmän. Tuotanto saadaan ajoitettua myös juuri niihin hetkiin, kun sähköä eniten tarvitaan, Rinta-Korhonen kuvailee.

Ydin- ja lämpövoiman ohella energian kulloiseenkin hintaan vaikuttavat esimerkiksi päästöoikeudet ja siirtoyhteyksien kunto. Päästöoikeudet nostavat hintaa erityisesti niinä hetkinä, kun tuulivoimaa ei ole tarjolla ja sen sijasta joudutaan käyttämään fossiilisiin polttoaineisiin nojautuvaa energiantuotantoa. Siirtoyhteyksien huollot ja katkot taas nostavat hintaa, koska osa sähköstä tuodaan yhä edelleen tuontitavarana esimerkiksi Pohjois-Ruotsista.

Poliittinen säätelykin vaikuttaa

Yksi energian hintaan väistämättä vaikuttava tekijä on politiikka. Esimerkiksi päästökauppa on ollut poliittinen päätös, jolla on haluttu ohjata sähkön tuotantoa puhtaammaksi. Päästökaupan tuoma lisämaksuvelvoite fossiilisilla polttoaineilla tuotettuun sähköön on heikentänyt niiden kilpailukykyä ja vähentänyt niiden osuutta markkinoilla, jolloin haluttu ohjaus on toiminut.

– Tämän kaltaista säätelyä ja poliittista ohjausta on tehty aina. Energiakriisin aikana poliittinen vaikuttaminen tuli varsin näkyväksi, kun poikkeustilanteeseen ja ihmisten hätähuutoihin haluttiin vaikuttaa nopeasti. Se, olivatko päätökset lopulta hyviä vai huonoja, nähdään vasta myöhemmin. Kysymys kuuluu, heikentävätkö tehdyt poliittiset päätökset normaalitilanteen markkinoita, Rinta-Korhonen pohtii.

Yrityksille Rinta-Korhonen suosittelee pitkäjänteistä sähkönhankintaa ja sähkön hinnan suojaamista. Oomilla on tarjolla yrityksille sopivia sopimusmalleja, joissa sopimuksen hintaa ei päätetä yhteen hintaan, vaan hankinta tehdään hajautetusti.

– Hajautus parantaa hinnan ennustettavuutta, mikä on monelle yritykselle elintärkeää.