Spot-hinta nyt

2,33 c/kWh

fi en sv
Tee sähkösopimus
Kuva syksyisestä suosta.

Oomi Ennallistaja on konkreettinen tapa tehdä luontoteko

Oomi Ennallistaja on sähkösopimuksellesi liitettävä palvelu, jolla tuet joka kuukausi soiden ennallistamista Suomessa.

Saavutettu hyöty on konkreettinen – panoksellasi ennallistetaan 24 neliömetriä suota kuukaudessa, mikä vastaa vuodessa yli yhden tenniskentän tai 30 auton parkkipaikan kokoista aluetta.

Oomi Ennallistajan hinta on 6,98 euroa kuukaudessa, eli saat tehtyä hyvää luonnolle vain 23 sentillä per päivä!

Tutustu ennallistettaviin kohteisiin

Ennallistaminen tukee Suomen luontoa

Paras luontoteko on välttää ja vähentää kulutusta. Oomi Ennallistaja on sen päälle tehtävä lisäpanos. Se on käyttöpaikkakohtainen toistaiseksi voimassa oleva lisäpalvelu, jonka voit valita sähkösopimuksesi yhteyteen.

Oomi Ennallistaja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta palauttamalla suolle tyypillisen vesitalouden, jolloin jo hävinneet lajit voivat palata alueelle. Suon ennallistaminen myös pysäyttää turpeen hajoamisesta johtuvan hiilivuodon.

Etu: 2kk 0 e/kk, kun tilaat Oomi Ennallistajan 3.8.-3.9.2026 välillä

Nyt saat lanseerausetuna kahden kuukauden kuukausimaksut ilmaiseksi, kun tilaat Oomi Ennallistaja -lisäpalvelun 3.8.-3.9.2026 välillä. Valitsitpa minkä tahansa Oomin sähkösopimuksen, saat valittua oston yhteydessä siihen Oomi Ennallistajan. Jos sinulla on jo voimassa oleva sähkösopimus kanssamme, saat lisättyä Oomi Ennallistajan sopimukseesi olemalla yhteydessä asiakaspalveluumme.

Kuvituskuva kävystä.

Ennallistaminen pähkinänkuoressa

Yli 70 % Suomen maaperän hiilivarastosta sijaitsee turvemaissa, eli soiden turpeessa. Kun suo ojitetaan, vedenpinta laskee ja turve alkaa hajota. Tällöin varastoitunutta hiiltä vapautuu vähitellen takaisin ilmakehään hiilidioksidina, eli tapahtuu hiilivuotoa.

  • Ennallistamisen kautta kärsinyt suoekosysteemi palautetaan takaisin kohti luonnontilaa.
  • Käytännössä ojia tukitaan ja puustoa saatetaan poistaa.
  • Tavoitteena on, että vedenpinnan taso kohoaisi, suolajisto palautuisi ja turpeen muodostuminen ja samalla hiilen sitominen käynnistyisi.​
  • Erityisesti rehevillä soilla voi luonnolta kestää muutamia vuosia löytää tasapaino ennallistamisen jälkeen.
Ihmisiä kävelemässä suolla.

Yhteistyössä Hiilipörssin kanssa

Oomi Ennallistajan yhteistyökumppanina toimii suomalainen Hiilipörssi. Hiilipörssi on kauppapaikka, joka tuo yhteen suon omistajat, hiilineutraaliutta tavoittelevat yritykset ja yksityishenkilöt.

Hiilipörssi ennallistaa ihmisen toiminnan muokkaamia soita, minkä jälkeen suoalueet suojellaan. Hiilipörssi myös ylläpitää omaa suorekisteriä, jossa on julkisesti nähtävillä luontotekojen myynnin kohdistuminen eri ennallistuskohteisiin.

Oomi Ennallistajan kohteet

Hiilipäästöjen vähentyminen ennallistamisessa perustuu siihen, että turpeen lahoaminen loppuu. Käytännön työ, kuten suo-ojien tukkiminen ja patoaminen on ammattitaitoa vaativaa työtä, joka myös työllistää paikallisia ihmisiä. Ilmastohyöty hiilen karkaamisen pysäyttämisestä alkaa heti, kun suo vettyy takaisin, eli käytännössä ojien tukkimista seuraavana keväänä.

Soiden ennallistamistoimien etenemistä voi seurata Hiilipörssin sivuilla julkaistavista osavuosikatsauksista ja Hiilipörssi-tiedotteista.

Uusin kohde: Vuorisuo Puolangalla

Vuorisuon ennallistusalueelta löytyy monipuolisesti erilaisia suotyyppejä, joista osa on uhanalaisia: on ravinteikkaita lettoja, rämeitä sekä suon ja kangasmetsän vaihettumisvyöhykkeitä. Alueen metsäojitukset ovat kuitenkin vuosikymmenten aikana köyhdyttäneet lajistollisesti arvokasta suota. Suolla sinnittelee ojituksesta huolimatta paikoin alkuperäisestä lettoluonnosta kertovia lajiesiintymiä, joiden elinalueiden odotetaan levittyvän laajemmalle ennallistamisen myötä.

Vuorisuon ojitukset ovat heikentäneet voimakkaasti myös suon alapuolisten virtavesien kuntoa. Vuorisuon ennallistamisen arvioidaan jopa puolittavan alueelta vesistöihin päätyvät ravinne-, humus- ja kiintoainespäästöt. Tämä parantaa etenkin erinomaisena taimenpurona tunnetun Paljakkaojan tilaa sekä muita alapuolisia vesistöjä, joissa elää muun muassa raakku.

Vuorisuon ennallistusalue sijoittuu kahden soidensuojelualueen välittömään yhteyteen. Ennallistamisen myötä suojelualueiden välinen ekologinen yhteys vahvistuu, kun aluiden välinen suo ennallistetaan ja suojellaan. 87 hehtaarisen suon ennallistaminen vahvistaa lisäksi laajempaa Kainuun luonnonsuojelualueiden verkostoa.

Nuottijoki Puolangalla

Nuottijoen suoalue sijaitsee Kainuussa arvokkaan, kirkasvetisen taimenjoen varrella. Ojitukset ovat vuosien saatossa kuivattaneet suota ja samalla lisänneet ravinne- ja kiintoainekuormitusta jokeen. Ennallistaminen palauttaa suon vesitalouden lähemmäs luonnontilaa, jolloin vesi viipyy suolla pidempään ja puhdistuu ennen Nuottijokeen päätymistä. Tämä auttaa säilyttämään joen veden kirkkaana ja taimenkannan elinvoimaisena.

Talvella 2026 ennallistettu ja suojeltu suo kytkeytyy jokivarteen aiemmin perustettuun luonnonsuojelualueeseen. Alue yhdessä muiden vaarajakson rauhoitettujen kohteiden kanssa muodostaa yhtenäistä suojeluverkostoa Puolangan pienvesien varsille. Kainuun vaarajakso kuuluu Suomen arvokkaimpiin lähdepuro- ja jokialueisiin, jonka suojelusta hyötyvät kaikki.

Nuottijoen noin 11 hehtaarin ennallistusalue edustaa kasvillisuudeltaan pääosin sara- ja tupasvillarämettä. Jokirannassa esiintyy luonnontilaisia, reheviä korpiluontotyyppejä. Lisäksi alueella on vanhapuustoisia saarekkeita, jotka jätettiin hankkeessa ennalleen. Ennallistamisen myötä suoluonto alkaa vähitellen monimuotoistua tarjoten elinympäristöjä yhä useammalle linnulle, hyönteiselle, kasville ja nisäkkäälle.

Uusijänkä Rovaniemellä

Uusijänkä on alkujaan ollut rehevä ja keskiosistaan hyvin märkä aapasuo. Aikanaan se on ollut myös tärkeä suoheinän, eli tarkemmin ottaen suursarojen, keruualue. Suursarojen runsaus kertoo suon rehevyydestä. Rehevien soiden ojitus aiheuttaa turpeen nopean hajoamisen vuoksi erityisen suuria ilmasto- ja vesistöpäästöjä, minkä vuoksi rehevillä soilla ennallistamisen hyödyt ovat merkittäviä.

Vuonna 2025 suon luonnontilaisen kaltaisen keskiosan ympäriltä ennallistettiin yhteensä noin 35 hehtaaria ojitettua suoluontoa. Suon vedenpinnan nostamisen ansiosta suoluonto palautuu vähitellen kohti alkuperäistä tilaansa ja turvekerroksen hajoaminen pysähtyi. Kun suolle alkaa muodostua joidenkin vuosien kuluttua uutta turvetta, alkaa suo myös sitoa ilmakehästä lisää hiiltä.

Ennen ennallistamista myös suon ojittamattoman keskiosan rimmet olivat osin kuivahtaneet. Yksi ennallistamisen tavoitteista onkin palauttaa vettä näihin rimpiin, sillä se luo edellytykset muun muassa keltavästäräkkien, lirojen, suoperhosten ja muun suolajiston nopeallekin paluulle ennallistetulle Uusijängälle. Suon ennallistamisella saadaan myös vesistöhyötyjä, sillä pohjoisessa suo rajoittuu Ounasjokeen laskevaan pikkupuroon, joka on todennäköisesti myös taimenten elinaluetta.

Piilinautionneva Perhossa

Piilinautionneva on aikoinaan ollut laaja, vetinen aapasuo, jonka maisemaa ovat leimanneet avoimet rimpiset osat ja runsasvetiset allikot. Ojittamisen vuoksi suon ekosysteemi on muuttunut dramaattisesti ja jopa suon ojittamattomat osat ovat selvästi kuivahtaneet.  

Piilinautionnevan ennallistaminen tulee palauttamaan suon takaisin kohti sen luonnollista tilaa ripeästi, minkä seurauksena suo voi taas toimia tärkeänä elinympäristönä sekä linnustolle, perhosille että monimuotoiselle kasvillisuudelle. Rimpien palautus voidaan nähdä olevan hankkeen merkittävin monimuotoisuushyöty, koska rimpinen avosuo houkuttelee suolle etenkin hienoa lintulajistoa, kuten metsähanhia, joille suon allikot tarjoavat turvallisia pesimäpaikkoja. Metsähanhen paluu suolle on todennäköisesti nopeaa, sillä suon lähiympäristössä on useita hienoja luonnontilaisia soita, joilta metsähanhet ja muut linnut sekä perhoset voivat levitä Piilinautionnevalle. Alue kuuluu myös maakotkan reviiriin.

Teerisuo Puolangalla

Puolangan 40 hehtaarin kokoinen Teerisuo on aikoinaan ollut lettoa, mistä kielivät muun muassa suolla sinnittelevät lettovilla ja heterahkasammal, joiden toivotaan leviävän ennallistamisen myötä laajemmalle alueelle. Ennallistamisen myötä lajit voivat levitä lähiympäristöön suhteellisen nopeasti. Alueelta löytyy myös keskiravinteisia ja sitä karumpia suotyyppejä. 

Teerisuon turve on hajonnut ojitettuna maaperän kalkkipitoisuuden ja runsasravinteisuuden johdosta nopeasti, ja ennallistamisen ilmastohyödyt alueella ovat merkittävät. Teerisuo on hienosti kytkeytynyt jo ennallistettuihin alueisiin, ja Teerisuolle voidaan odottaa palaavaksi suoperhosia ja hyönteisten houkuttelemia suolintuja pikaisellakin aikataululla. 

Piitsonsuo Ilomantsissa

Piitsonsuon ennallistaminen Ilomantsissa käynnistyi syystalvella 2021 ja jatkuu vuoden 2023–2024 vaihteeseen asti. Alueeseen kuuluvat Iso ja Pieni Piitsonsuo, joiden pinta-ala on yhteensä noin 350 hehtaaria. Kokoluokka vastaa 500 jalkapallokentän kokoista aluetta. 

Aiemmin metsäojitetun Piitsonsuon vaikeimmin ennallistettava osa, eli pehmeä rimpialue suon keskellä saatiin kokonaan ennallistettua helmikuuhun 2022 mennessä.

Luonnon monimuotoisuuden muuttumisen sekä näkee että kuulee Piitsonsuolla. Linnuston ja hyönteisten palaaminen alueelle on vaikuttanut myös laajempaan biodiversiteettiin. Heti samana vuonna, kun ennallistaminen aloitettiin, suolla kuultiin keltavästäräkin laulua. Laji viihtyy yleensä pohjoisemmilla alueilla, mutta on palannut ennallistetulle suolle.

Viitalamminsuo Saarijärvellä

Saarijärvellä sijaitseva Viitalamminsuo on Hiilipörssin seuraava ennallistamiskohde vuoden 2024 alusta lähtien. Viitalamminsuo on keskiosaltaan karu avoneva, jota ympäröivät tupasvillarämeet. Rehevämmät laitakorvet on kauttaaltaan ojitettu.

Ojituksen seurauksena myös suon keskiosat ovat pahoin kuivahtaneet. Monin paikoin turvekerros on ohentunut lahoamisen seurauksena. Yksi ennallistamisen keskeinen tavoite on palauttaa suoveden pinnan taso sellaiseksi, että hiilipäästö lakkaa. Samalla saadaan suolta kadonneet lintu- ja perhoslajit toivottavasti ainakin osin palaamaan.

Ennallistamisessa suolta poistetaan sinne ojituksen myötä kasvanutta ylimääräistä puuta. Sen jälkeen ojat tukitaan ja padotaan. Suon metsäsaarekkeet ja niemet jätetään luonnontilaan.

Usein kysyttyä

Mikä on Oomi Ennallistaja?

Oomi Ennallistaja on palvelu, jolla tuet joka kuukausi soiden ennallistamista Suomessa. Ennallistaminen vahvistaa luonnon monimuotoisuutta palauttamalla suolle tyypillisen vesitalouden, jolloin jo hävinneet lajit voivat palata alueelle. Suon ennallistaminen myös pysäyttää turpeen hajoamisesta johtuvan hiilivuodon.  

Oomi Ennallistaja on käyttöpaikkakohtainen lisäpalvelu. Se on voimassa toistaiseksi ja jatkuu niin kauan kuin sinulla on mikä tahansa Oomin sähkösopimus voimassa kyseisessä osoitteessa.

Miksi soiden ennallistaminen on merkittävää?

Yli 70 % Suomen maaperän hiilivarastosta sijaitsee turvemaissa, eli soiden turpeessa. Kun suo ojitetaan, vedenpinta laskee ja turve alkaa hajota. Tällöin tuhansien vuosien aikana varastoitunutta hiiltä vapautuu vähitellen takaisin ilmakehään hiilidioksidina, eli tapahtuu hiilivuotoa.

Suomella on eniten ojitettuja suomaita maailmassa, yhteensä noin viisi miljoonaa hehtaaria. Tämän vuoksi soiden luontotyypit ja lajit ovat uhanalaistuneet. ​Suo on:

  • Tärkeä elinympäristö monille lajeille: Jokaisella suotyypillä on erityislaatuinen eliölajistonsa. Uhanalaisia suolajeja on yhteensä noin kaksisataa. Suon ennallistaminen palauttaa suolle tyypillisen vesitalouden, jolloin jo hävinneet lajit voivat palata alueelle.
  • Vesistöjen puhdistaja: Luonnontilainen suo on kuin pesusieni, joka suodattaa lävitseen virtaavasta vedestä kiintoaineita ja erilaisia epäpuhtauksia, ja käyttää niitä sammaleen kasvuun. Näin ravinteet ja kiintoaines eivät päädy pilaamaan vesistöjä.
  • Hiilinielu: Suota ennallistamalla voidaan pysäyttää hiilivuoto. Ennallistamisen ilmastohyöty kertyy vuosien aikana. Alkuvaiheessa vaikutus voi olla pieni, mutta pitkällä aikavälillä nettohyöty kasvaa.​

Millaisille sopimuksille Oomi Ennallistajan saa lisäpalveluksi? 

Voit ottaa Oomi Ennallistajan mille tahansa Oomin kuluttajasähkösopimukselle. 

Miksi ottaisin sopimukselleni Oomi Ennallistajan?

Oomi Ennallistajan kautta pääset konkreettisesti vaikuttamaan Suomen soiden tilaan. Valitsemalla Oomi Ennallistajan, ennallistat 24 neliömetriä suota kuukaudessa ja jopa 290 neliömetriä vuodessa. Se vastaa hieman enemmän kuin yhden tenniskentän (260 m2) tai 30 auton parkkipaikan kokoista aluetta.

Oomi Ennallistajan hinta on vain 6,98 €/kk sähkönkulutuksesta riippumatta. 

Mitä Hiilipörssi tekee?

Oomi Ennallistaja toimii Hiilipörssin kautta. Hiilipörssi ennallistaa ihmisen toiminnan muokkaamia soita, minkä jälkeen suoalueet suojellaan pysyvästi. 

Hiilipörssi ylläpitää omaa suorekisteriä, jossa on julkisesti nähtävillä luontotekojen myynnin kohdistuminen eri ennallistuskohteisiin. Suorekisterin myötä varmistetaan, että luontotekojen myynti on läpinäkyvää ja jäljitettävää. Linkki suorekisteriin löytyy Hiilipörssin kotisivujen alaosasta. 

Voinko ostaa Oomi Ennallistajan ilman sähkösopimusta?

Tällä hetkellä palvelun ostaminen Oomilta yksinään ilman Oomin sähkösopimusta ei ole mahdollista. 

Olen vaihtanut sähkösopimusta, jatkuuko Oomi Ennallistaja-palveluni? 

Kyllä, Oomi Ennallistaja on toistaiseksi voimassa oleva lisäpalvelu, joka jatkuu sopimusvaihdon yli, ellet irtisano sitä.

Voinko irtisanoa Oomi Ennallistajan?

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on voimassa toistaiseksi ja sen irtisanomisaika on asiakkaan puolelta 14 päivää ja myyjän puolelta yksi kuukausi (1 kk). Irtisanominen ei edellytä kummankaan osapuolen puolelta erityistä syytä, vaan se voidaan tehdä vapaasti kirjallisella irtisanomisilmoituksella. 

Asiakkaana voit irtisanoa palvelun joko: 

  • Itsepalveluna OmaOomin kautta (valitse Sopimukset-sivulta painike ”Irtisano”). Irtisanomisesta lähtee sinulle vahvistusviesti. 
  • Laittamalla viestiä Oomin chattiin www.oomi.fi etusivulla. 
  • Soittamalla asiakaspalveluumme.

Suosanastoa

  • Fauna: Eläimistö. Yhteisnimitys tietyn paikan eläinlajistolle.
  • Floora: Kasvisto. Jonkin tietyn alueen kasveista koostuva kasvilajisto.
  • Korpi: Puustoinen ja ravinteikas suotyyppi, jossa on ohut turvekerros ja hapekas kasvualusta.
  • Neva: Puuton, rahkasammalta kasvava suo.
  • Rimpi: Upottava lähteen tai suon silmäke.
  • Räme: Kuivahko ja puustoinen suotyyppi, jonka valtapuu on mänty.
  • Tupasvilla: Yleinen sarakasvi suolla.
  • Turve: Eloperäinen maalaji, jota syntyy kosteissa hapettomissa olosuhteissa kasvimateriaalin hajotessa epätäydellisesti.