Sähköntuotannon ABC
Tiesitkö, että sähkömarkkinoilla kysyntä ja tarjonta ovat aina täysin samalla tasolla? Entä tiedätkö, mitä tarkoitetaan tasesähköllä?
Sähköntuotantoon liittyy paljon termejä ja faktoja, jotka eivät ole kaikille tuttuja. Harva esimerkiksi tietää, että sähköä tuotetaan aina juuri sen verran, kuin sitä kulloinkin kulutetaan. Kulutuksen ja kysynnän täytyy siis olla sama joka hetki.
– Töpselistä tulee sähköä, jossa taajuus on 50 hertsiä. Kun kysyntä lisääntyy, taajuus alkaa laskea. Tällöin voimalaitoksille tulee pyyntö tuottaa enemmän sähköä. Jos taas tuotantoa alkaa olla liikaa, niin tilanne tasataan tuotantoa vähentämällä. Kantaverkkoyhtiö Fingrid ylläpitää säätöön kykeneville voimalaitoksille reservimarkkinoita, joiden avulla tarjonta ja kysyntä pysyvät koko ajan balanssissa, kertoo Oomin liiketoimintajohtaja Ari Lehtinen.
Kysynnässä ja tarjonnassa voi olla enintään 0,1 hertsin heitot suuntaan tai toiseen. Suurin osa sähkölaitteista kestäisi isommankin muutoksen, mutta jos taajuus laskee paljon, esimerkiksi elektroniikkaa saattaa lakata toimimasta ja jopa hajota.
Ennakointi vaikeaa
Jokaisen sähkömarkkinoilla toimivan osapuolen on pidettävä huolta sähkötaseestaan, eli tuotannon, hankinnan, kulutuksen ja myynnin välisestä tasapainosta. Sähkömarkkinatoimijat, eli myyjät ja tuottajat, määrittelevät sähkön hinnan aina seuraavaksi vuorokaudeksi. Tästä syntyy myös viime aikoina uutisotsikoissa paljon puhuttu spot-hinta.
– Sähkön kulutusta ja tuotantoa voi olla vaikea ennakoida, joten pientä poikkeamaa tulee aina. Jos käyttöä on enemmän kuin tuotantoa, puuttuva sähkö pitää kattaa tasesähköllä, Oomin sähkökauppapäällikkö Marko Rinta-Korhonen kuvailee.
Sähkönkulutuksen arviointia tehdään tarkastelemalla asiakkaan sähkönkulutuksen historiaa eri tunteina. Sen avulla sähköyhtiö voi tilata spot-markkinoilta sopivan määrän sähköä. Jos asiakkaat eivät käytäkään sitä määrää, mikä on tilattu, kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj tulee apuun.
– Fingrid tekee säätösähkökauppaa, jolle muodostuu aina jonkinlainen hinta. Jos sähköä kuluu runsaasti enemmän kuin kuviteltiin, tasesähkön hinta voi olla moninkertaisesti suurempi kuin spot-hinta. Parhaimmillaan tasesähkö voi taas olla täysin saman hintaista kuin spot-hinnoiteltu sähkö, Lehtinen tarkentaa.
Tasesähkön käyttö ei vaadi asiakkaalta toimia
Tasesähkön hinta muodostuu siis säätösähkömarkkinoilla. Tasesähkön kustannukset ovat kuluneena vuonna kasvaneet, ja hinnan uskotaan edelleen kasvavan, sillä uusiutuvan energian myötä tuotannon vaihtelut kasvavat. Koska tuotantoennuste perustuu ennustuksiin, poikkeamia syntyy väistämättä ja näin ollen myös tasesähkötarpeen määrä kasvaa.
Asiakkailta tasesähkön käyttö ei vaadi minkäänlaisia toimenpiteitä, vaan Oomi toimii asiakkaan puolesta. Tasesähkömarkkinat muuttuvat ensi vuona entistä haastavammaksi, kun kauppa aletaan käymään tuntijakson sijasta vartin jaksoissa. Eli jos ennuste menisi tuntitasolla juuri oikein toteutuneen kulutuksen kanssa, niin jatkossa jokainen varttijakso saattaa poiketa ennusteesta, aiheuttaen kustannuksia. Uusiutuvan energian käytön myötä tarvitaan kuitenkin tarkempaa tietoa, sillä sääolosuhteet voivat vaihtua nopeastikin, mikä vaikuttaa taas sähköntuotantoon.
– Esimerkiksi tuuli- ja aurinkosähkön tuotannossa voi tulla nopeitakin muutoksia, Rinta-Korhonen huomauttaa.
