Tuulta purjeissa — miten tuulivoima ohjaa sähkön hintaa? 

Tuulivoima on yksi Suomen nopeimmin kasvavista uusiutuvan energian muodoista. Vuonna 2024 Suomi saavutti merkittävän virstanpylvään ollessaan sähköntuotannossaan lähes omavarainen, ja tuulivoimalla on tässä ollut keskeinen rooli. Uusia tuulivoimahankkeita nousee jatkuvasti, ja ala kehittyy niin teknologisesti kuin kapasiteetiltaankin.  

Suomen Uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo, että tuulivoimaloiden teknologia on kehittynyt viime vuosikymmeninä huimasti. Esimerkiksi 2000-luvun alussa tuulivoimalan teho oli tyypillisesti noin 1–3 megawattia. Nykyään maalle rakennettavat voimalat ovat keskimäärin 6–7 megawatin luokkaa, ja merellä hyödynnetään jopa 14 megawatin yksiköitä. Tulevaisuudessa voimaloiden teho voi nousta etenkin merellä jopa 20 megawattiin. 

Samalla voimaloiden käyttöikä on pidentynyt. Kun voimaloiden eliniäksi arvioitiin aiemmin 20 vuotta, nyt rakennettavien voimaloiden luvataan toimivan jopa 35 vuotta. 

— Teknologian kehittyminen ei rajoitu pelkästään kokoon tai käyttöikään. Tuuli- ja aurinkovoima täydentävät toisiaan entistä paremmin. Yhä useammin tuulipuistojen yhteyteen asennetaan aurinkovoimaa ja energiavarastoja, jotka mahdollistavat tehokkaamman sähköntuotannon ja -jakelun vaihteluista huolimatta, Mikkonen sanoo.  

Tuulivoimalla on valtavasti potentiaalia 

Merituulivoiman käyttö on Suomessa vasta alkuvaiheessa. Tällä hetkellä meillä on vain yksi merituulipuisto, jonka perustukset ovat pinnan alla. Muualla maailmassa merituulivoima on jo vahvassa kasvussa, ja Suomikin pyrkii hyödyntämään tätä potentiaalia. 

Metsähallitus kilpailuttaa aluevesien tuulivoimahankkeet, ja lainsäädäntöä valmistellaan myös talousvyöhykkeen hankkeiden mahdollistamiseksi. Kansainväliset toimijat ovat osoittaneet kiinnostusta, ja tulevaisuudessa Suomen merituulivoimalla voi olla merkittävä rooli paitsi kotimaan energiantarpeen myös energianviennin kannalta. 

— Tuulivoiman tuotannon suurin haaste liittyy sen vaihtelevuuteen. Sähköjärjestelmään tarvitaan lisää joustavuutta, jotta tuotanto ja kulutus kohtaavat paremmin. Ratkaisuja haetaan esimerkiksi vedyn tuotannosta, joka voi toimia sekä joustomekanismina että energian varastointikeinona, Mikkonen toteaa.  

Toinen keskeinen haaste on toimintaympäristön vakaus. Tuulivoimahankkeiden kehittäjät korostavat ennakoitavan lainsäädännön ja selkeiden prosessien merkitystä. Kaavoitusmenettelyjen ja ympäristövaikutusten arviointien on oltava luotettavia sekä ennakoitavia, jotta hankkeiden kehittäminen pysyy kilpailukykyisenä. 

Tuulen vaikutus sähkön hintaan 

Tuuli vaikuttaa sähkön hintaan merkittävästi, erityisesti pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, joissa tuulivoimalla on kasvava rooli. Tuotannon ja hinnan välinen yhteys näkyy näin: 

1. Runsas tuulituotanto laskee hintaa: Kun tuulee paljon, tuulivoimalat tuottavat runsaasti sähköä, mikä lisää sähkön tarjontaa markkinoilla. Tämä voi painaa sähkön pörssihintaa alas, erityisesti aikana, jolloin kysyntä on matala (esimerkiksi öisin tai viikonloppuisin). 

2. Heikko tuuli nostaa hintaa: Kun tuuliolosuhteet ovat huonot, tuulivoimatuotanto vähenee. Tällöin sähköä joudutaan tuottamaan kalliimmilla tuotantotavoilla, kuten fossiilisilla polttoaineilla, mikä voi nostaa hintaa. 

3. Sesonkivaihtelut: Talvisin, kun kysyntä on korkeampi ja tuuliolosuhteet vaihtelevat, vaikutukset sähkön hintaan voivat olla suurempia. Tuulisina päivinä hinnat voivat pysyä alhaisina, mutta tyyninä jaksoina hinta voi nousta. 

4. Ennustettavuus ja markkinat: Tuulivoiman tuotannon vaihtelu haastaa ennustettavuutta. Jos tuulivoiman tuotanto jää odotettua alhaisemmaksi, markkinoilla voi syntyä äkillisiä hintapiikkejä.