Kaikki liike on hyväksi
Tuntuuko, että etätyön aikana on tullut liikuttua aiempaa vähemmän? Muuttunut arki on vaikuttanut monien liikuntatottumuksiin, mutta uusi arki on tuonut mukanaan myös uudenlaisia mahdollisuuksia.
Liikunta on tärkeä hyvinvoinnin työkalu. Olennaista on, että katkoo yhtämittaisen istumisen jaksoja ja lisää liikkumisen hetkiä jokaiseen päivään. Tutkimusnäyttö on osoittanut, että myös kevyemmällä liikuskelulla on terveyshyötyjä, erityisesti vähän liikkuville.
Pandemia-aika on vaikuttanut eri tavoin työikäisten liikunnallisuuteen. Syksyllä aiheesta saadaan tuoretta tutkimustietoa, kun UKK-instituutin KunnonKartta 2021-2022 -väestötutkimus valmistuu. KunnonKartta-tutkimus kokoaa mitattua tietoa 20–69-vuotiaiden suomalaisten kestävyys- ja lihaskunnosta, paikallaanolosta, fyysisestä aktiivisuudesta ja unesta. Edeltävät tutkimustulokset ovat vuosilta 2017–2018.
– Tähän mennessä tehtyjen tutkimusten ja kyselyiden perusteella muutokset työikäisen väestön liikunnallisuudessa eivät ole samanlaisia kaikilla. Osa työikäisistä on pystynyt lisäämään etätyön myötä jopa merkittävästi omaa kokonaisaktiivisuuttaan, kun ennen työpaikalla tai kulkuneuvoissa istumiseen kulunut aika on käytetty liikunnalliseen vapaa-ajanviettoon, kertoo UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari.
Toisilla pandemia-aika on vähentänyt arjen liikkumista merkittävästi. Kahdessa vuodessa tällä on ollut jo vaikutuksia terveyteen.
Toisilla pandemia-aika on vähentänyt arjen liikkumista merkittävästi, kun rajoitukset ovat vaikuttaneet harrastuksiin, ja pyörällä tai kävellen taitetut työmatkat ovat vähentyneet etätyöhön siirryttäessä. Kahdessa vuodessa tällä on ollut jo vaikutuksia terveyteen.
– Kroppa reagoi monella tavalla: tulee painoa, verenpainehaasteita, huonoja verensokeri- ja rasva-arvoja, nukutaan huonommin ja ollaan ärtyneempiä. Voi olla, että vasta sitten, kun housut eivät enää mahdu jalkaan, huomaa arjen muuttuneen liikaa.
Kolmas ryhmä työikäisistä ei juurikaan ole kokenut pandemian muuttaneen liikkumistaan arjessa. Esimerkkinä voi mainita sairaaloissa hoitotyötä tekevät, joille askelia kertyy työpäivän aikana samoin kuin aiemminkin.
Etätyön uudet rutiinit pistävät liikkumaan
Etä- tai hybridityötä tekevät voivat yleisesti ottaen vaikuttaa paljon liikkumiseensa. Tärkeintä on löytää itselle sopivat tavat. Toisille voi sopia kävelypalaverit, toisille lounastauolla pyöräily. Onpahan joku kertonut polkevansa palaverin aikana kuntopyörääkin.
Tärkeintä on löytää itselle sopivat liikkumisen tavat. Toisille voi sopia kävelypalaverit, toisille lounastauolla pyöräily.
– Itse tein pandemia-ajan alussa päätöksen, että aina puhelimen soidessa ojennan polveni. Kun olin mukana sellaisissa Teams-palavereissa, joissa en itse ollut esittäjän roolissa, otin läppärin tai puhelimen käteeni ja aloin kävelemään kodin sisällä. Tällä tavalla askelmittarini lukema saattoi työpäivän jälkeen näyttää toistakymmentä tuhatta askelta. Jos ei välttämättä tarvitse istua, kun puhuu puhelimessa tai kuuntelee toisten mielipiteitä Teamsissä, miksi en silloin kävelisi, kuvailee Vasankari.
Virkeyttä päiviin työmatkaliikunnasta
Liikkeen lisääminen työpäivään kannattaa, samoin autoilun vähentäminen työmatkoilla. Terveyshyötyjä saa jo pienistäkin muutoksista. Aloittaa voi esimerkiksi pyöräilemällä tai kävelemällä töihin yhtenä päivänä viikossa.
Liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämässä Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa vuoden 2030 tavoitteeksi on asetettu 30 prosentin kasvu matkamäärissä. Se tarkoittaa noin 450 miljoonaa uutta kävely- ja pyöräilymatkaa sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden nousua 35–38 prosenttiin.
Useissa EU-maissa käyttöön otetut sähköpyörien hankintatuet ovat lisänneet pyöräilyä ja osaltaan vaikuttaneet henkilöautoilun vähentymiseen. Myös Suomessa työsuhdepyörän hankintaan voi hyödyntää verovapaata etua.
Työmatkaliikunnan terveyshyödyt
- kestävyyskunto paranee
- jalkojen lihasvoima paranee
- auttaa painonhallinnassa
- virkistää mieltä – jaksat töissä ja vapaa-ajalla paremmin
- vähentää istumisen määrää päivässä/viikossa
Lähde: UKK-instituutti
