Miksi sähkön spot-hinnat vaihtelevat?
Sähkön spot-hinnan muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät, joiden monitahoinen keskinäinen vuorovaikutus tekee hinnoista vaikeasti ennustettavan ilmiön. Hintavaihtelusta on tullut uusi normaali. Kokosimme yhteen Oomin asiantuntijoiden näkemykset sähkömarkkinan nykytilasta ja tulevaisuudesta.
Sähkön hintavaihteluihin ei ole yksiselitteistä tai tyhjentävää vastausta, koska ilmiö on monen tekijän summa. Sää, tuotantolaitosten huollot, rajoitukset siirtoyhteyksissä ja globaalit kriisit voivat tilapäisesti vähentää tarjontaa aiheuttaen äkillisiä hinnan heilahduksia. Myös muutokset yritys- ja kuluttajakysynnän määrissä sekä ajoituksissa tuovat oman mausteensa kokonaisuuteen.
– Sähkömarkkina on isossa muutoksessa, mikä tulee jatkumaan vielä 2030-luvulle asti. Uusiutuva energia valtaa enemmän alaa, ja erityisesti tuuli- ja aurinkovoimatuotannon osuudet tulevat kasvamaan merkittävästi. Tällä on suuri vaikutus sähkön hintatasoon ja erityisesti markkinahintojen vaihtelevuuteen, sanoo Oomin sähkökauppapäällikkö Marko Rinta-Korhonen.
Parantunut joustokyvykkyys
Sähköntuotannon ja -kulutuksen joustokyvykkyydellä tarkoitetaan sähköjärjestelmän kykyä reagoida nopeasti kysynnän ja tarjonnan vaihteluihin. Se on keskeinen tekijä järjestelmän tasapainon ylläpitämisessä. Uusiutuvan energian joustokyvykkyys on parantunut viime vuosina.
– Uusiutuvista energiamuodoista esimerkiksi tuulivoimaa on paljon tarjolla, joten sen vaikutus kokonaismarkkinaan on tuntuva. Tänä päivänä uudemman tuulivoiman tuotantoa voidaan säätää enemmän markkinahintatason mukaan. Vaikka tuuliolosuhteet olisivat suotuisat, sitä ei ole taloudellisesti kannattavaa tuottaa markkinahintojen painuessa negatiivisiksi, valottaa Oomin salkunhallintapäällikkö Markku Halme.
Joustokyvykkyyttä voidaan parantaa myös esimerkiksi energiavarastoilla. Odotukset energia- ja akkuvarastojen kehittymisestä ovat suuret, ja ne ovat herättäneet valtavasti kiinnostusta eri toimijoissa.
– Energia- ja akkuvarastojen kehitys on vasta alkuvaiheessa. On mielenkiintoista nähdä, miten niitä koskeva sääntely kehittyy esimerkiksi infrastruktuuri-, turvallisuus- ja ympäristönäkökulmista. Nykyisellään parhaan taloudellisen hyödyn akkuvarastoinvestoija saa osallistumalla säätökyvyllään kantaverkkoyhtiö Fingridin ylläpitämille reservimarkkinoille, Rinta-Korhonen perustelee.
Yleiseurooppalainen tilanne ja kriisit
Useissa Euroopan maissa toimiva sähköpörssi Nord Pool määrittää sähkön hinnan Suomessa. Oomin sähkökauppatiimi seuraa sähkömarkkinoita ja hankkii sähköenergiaa päivittäin. Tunnittaisiin markkinahintoihin vaikuttavat koko Euroopassa vallitseva kysynnän ja tarjonnan tasapainotilanne.
– Vaikka suurin osa Suomeen ostetusta tuontisähköstä tulee naapureiltamme Ruotsista ja Virosta, hintatasoon vaikuttaa yleiseurooppalainen kokonaistilanne. Esimerkiksi Saksassa on tarjolla hetkittäin todella paljon tuuli- ja aurinkovoimaa, mikä on toisinaan painanut sähkön hintaa alas koko Euroopassa, Halme toteaa.
Myös kansainväliset kriisit näkyvät hinnoissa. Ukrainan sota nosti yleisesti energiahyödykkeiden hintoja vaikuttaen voimakkaasti myös pörssisähkön hintaan.
Pitkittyneet vuosihuollot ja yllättävät vikaantumiset
Sähkömarkkinan alkuvuotta ovat sävyttäneet tuotantolaitosten huoltokatkot kotimaassa. Myös keväällä ilmenneet vikaantumiset Viron siirtoyhteyksissä heiluttivat hintoja.
– Olkiluoto 3:en yli kaksi kuukautta jatkunut huolto kesti pidempään, kuin mitä oli alun perin suunniteltu. Se sekoitti hetkellisesti sähkömarkkinat. Myös Ruotsissa tehdään kesän aikana voimalaitoshuoltoja, mikä tulee näkymään hinnoissa. Vakaan tuotannon puuttuessa tuulivoiman saatavuus vaikuttaa hintaan voimakkaammin, Rinta-Korhonen tähdentää.
Kesän aikana on tulossa myös huoltotöistä johtuvia siirtoyhteyksien rajoituksia Suomen ja Ruotsin välille. Hintaheilunta voi kasvaa siirtokyvykkyyden ollessa heikompi, kun sähköä ei voi siirtää riittävästi rajojen ulkopuolelle. Jos rajoitusten aikana on pitkiä tuulettomia jaksoja, sähkön hinta voi nousta Suomessa korkeaksikin.
Sääolosuhteet
Uusiutuvan energian sääriippuva tuotanto on altis sääolosuhteiden vaikutuksille. Kirkkaat, aurinkoiset päivät lisäävät aurinkovoimaloiden tuotantoa, ja voimakkaat tuulet puolestaan kasvattavat tuulivoimaloiden sähköntuotantoa.
– Uusiutuvasta energiasta puhuttaessa keskitytään monesti tuuli- ja aurinkovoimaan. Vesivarantojen määrällä on kuitenkin myös suuri merkitys muodostuvaan hintatasoon. Kovat helteet ja kuivuus vähentävät vesivoiman saatavuutta, jolloin hinnat nousevat. Keväiset tulvat ja runsaat sateet puolestaan lisäävät vesivoimatuotantomääriä, Halme huomauttaa. Lisäksi tulevaisuudessa vesivoimatuotannon säätökyvyn arvo kasvaa sääriippuvan tuotannon lisääntyessä markkinassa.
Kulutuskäyttäytyminen
Spot-hintojen heiluminen on havahduttanut ihmiset seuraamaan sähkömarkkinaa aivan uudella tavalla. Sähkön merkitys on muuttunut, ja kiinnostus sitä kohtaan on kasvanut.
– Sähkönkuluttajien käyttäytyminen on muuttunut viimeisen parin vuoden aikana. Hintatietoisuuden lisääntyessä ihmiset ovat alkaneet ohjaamaan kulutustaan edullisempiin ajankohtiin, kertoo Oomin salkunhallintapäällikkö Markku Halme.
Tulevat investoinnit vaativat lisää sähköntuotantoa
Tällä hetkellä Suomen kansantalouden sähkön kokonaiskulutus on kutakuinkin tasapainossa tuotannon kanssa. Suomeen on kuitenkin odotettavissa mittavia investointeja kuten esimerkiksi vedyn tuotantolaitoksia, jotka tulevat nostamaan sähkön kysyntää. Muutoksiin on varauduttu myös kantaverkkoyhtiö Fingridissä.
– Vaikka korkeat korot ja maailmantalouden yleinen tilanne ovat hiukan hidastaneet investointien etenemistä, Suomeen ennustetaan kotiutuvan merkittäviä investointeja viiden vuoden sisällä. Nykyiset siirtoyhteydet eivät tule riittämään kasvavan tuotannon tarpeisiin, minkä vuoksi Fingridillä on suuri investointiohjelma käynnissä siirtoyhteyksien laajentamiseksi, kertoo Rinta-Korhonen.
