Riittääkö sähkö?

Suomi on ottanut sähköntuotannon omavaraisuudessa harppauksia oikeaan suuntaan, mutta tuontisähköön joudutaan turvautumaan silti vielä pitkään. Kriittistä ensi talven sähkön riittävyyden kannalta on se, millaisten säiden armoille joudumme.

Olkiluoto 3:sta on odotettu pelastajaa ensi talven sähköntuotantoon. Toistaiseksi tuotanto on koekäyttöä ja määrä vaihtelee voimakkaasti ja lopullinen varmuus kokoaikaisesta tuotannosta saadaan vasta loppuvuodesta. Ruotsin ydinvoimalan huoltoseisokki jatkuu tammikuun loppuun asti, joten ruotsalaisen tuontisähkön varaankaan Suomen ei kannata laskea. Sähkön riittävyyden kannalta keskeistä onkin nyt se, millainen talvi edessämme on.

– Tuulivoiman määrää on lisätty Suomessa hurjasti, mutta tuulivoiman tuotanto riippuu täysin siitä, minkä verran tuulta riittää. Lisäksi kylmä ja tuuleton talvi voi pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että sähköä täytyy alkaa säännöstellä, kertovat Oomin liiketoimintajohtaja Ari Lehtinen ja sähkökauppapäällikkö Marko Rinta-Korhonen.

Kylmä talvi lisää myös sähkönkulutusta, joten jos pakkanen jatkuu pitkään, sähkön hinta nousee ja kulutus kasvaa. Toisaalta jos talvi on leuto, hinnat pysyvät aisoissa, ja yksittäiset kylmät päivät eivät välttämättä vielä luo kulutukseen piikkiä.

Aika säästää sähköä

Syksyn aikana eri medioissa on jaettu runsaasti erilaisia sähkönsäästövinkkejä. Monilla on vielä voimassa kohtuuhintaisia kiinteitä sopimuksia, joten sähkönsäästötalkoot eivät kaikista tunnu ajankohtaiselta asialta. Mahdolliset ennalta ohjatut sähkökatkot tulevat kuitenkin koskemaan kaikkia, sopimuksesta riippumatta. Näin ollen vastuu sähkön säästämisestä kuuluu kaikille sähkön käyttäjille.

– Tuleva talvi tulee olemaan solidaarisuuden talvi, sillä jotta sähköä riittää, kaikkien pitää kantaa oma kortensa kekoon. Jatkossa sopimusrakenteet todennäköisesti kehittyvät siten, että sähkönkäyttäjillä on kannustin käyttää sähköä vähemmän, kun spot-hinnat ovat korkeat. Nykyisen kaltaisia kiinteähintaisia sopimuksia ei välttämättä juurikaan ole tarjolla, vaan sopimukset ovat kiinteähintaisen sopimuksen ja pörssisähkön yhdistelmä, Lehtinen toteaa.

Mutta riittääkö sähkö, vai joudummeko turvautumaan sähkökatkoihin? Lehtisen mukaan olemme nyt lähempänä sitä tilannetta kuin koskaan. Todellinen tarve selviää kuitenkin vasta syksyn kääntyessä talveen. 

Ratkaisun avaimet yrityksillä

Kasvanut tuulivoimaloiden määrä ei helpota energiakriisiä vielä tänä talvena, mutta seuraavana vuonna tilanne voi olla jo parempi. Omavaraisempaa sähköntuotantoa odotellessa ratkaisuksi on ehdotettu kysynnän joustoa ja sähkön varastointia. Sähkön varastointi on tällä hetkellä vielä kallista ja vaikeaa, joten katseet kohdistuvat etenkin kysynnän joustoon.

– Sähkön hinta muodostuu spot-markkinoilla. Kysynnän joustolla viitataan tilanteeseen, jossa sähkönkäyttöä siirretään niille tunneille, jolloin energia on edullisempaa, jopa lähellä nollaa. Monet yritykset ovat jo reagoineet tähän ja esimerkiksi tuotantoa on saatettu siirtää yöaikaan, Rinta-Korhonen huomauttaa.

Yritykset voivat säästää sähköä myös esimerkiksi erilaisen automatiikan sekä valaistuksen tai lämpötilan muutosten avulla. Kiinteistön automatiikan avulla kysyntään ja tarjontaan voidaan reagoida joka sekunti.

– Jos yritykset ja työnantajat lähtevät muuttamaan toimintaansa, sillä on suuri vaikutus myös koko yhteiskuntaan. Yritykset ovat kuitenkin erilaisia, ja esimerkiksi kaupoissa sähköä tarvitaan jatkuvasti. Tämä tulee huomioida myös yrityksen sähkösopimuksessa sekä energiaratkaisujen valinnoissa. Sairaaloissa sähkönsaanti tullaan turvaamaan jatkuvasti, toteaa Rinta-Korhonen.