Sähköautojen latauspisteet yleistyvät yritysten ja taloyhtiöiden pihoissa

Sähköautoilun etuja ovat muun muassa energiatehokkuus, ajonaikainen päästöttömyys ja mahdollisuus käyttää uusiutuvaa energiaa. Sähköautojen määrän lisääntyessä kasvaa myös latausinfrastruktuurin tarve.

On arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä Suomessa on käytössä 500 000–800 000 ladattavaa autoa. Sähköautoilu on varsin edullista: sadalla kilometrillä sähkön kulutus on noin 20 kWh. Jos sähkön hinnaksi oletetaan 0,15 €/kWh, sadan kilometrin ajo kustantaa vain noin kolme euroa. Tutkimusten mukaan jopa 90 prosenttia lataamisesta tapahtuu kotona tai työpaikoilla, joten työpaikkojen ja taloyhtiöiden latausinfrastruktuuriin panostaminen kannattaa.

Vuoden 2020 lopussa voimaan astunut latauslaki on velvoittanut yritykset, taloyhtiöt ja julkiset kiinteistöt huomioimaan sähköautojen latausmahdollisuudet pysäköintialueilla uutta kiinteistöä tai peruskorjausta suunniteltaessa. Laki koskettaa niiden rakennusten piha-alueita, joissa on vähintään kymmenen pysäköintipaikkaa. Vanhojen kiinteistöjen ei kuitenkaan tarvitse latauspisteitä tai -valmiutta toteuttaa, ellei kiinteistössä tehdä laajamittaista peruskorjausta. Oomin arjessa latauslaki on näkynyt lisääntyneenä kiinnostuksena latauspisteitä kohtaan.

– Olemme saaneet lain voimaan astumisen jälkeen huomattavasti enemmän tiedusteluja ja yhteydenottoja niin yrityksiltä kuin taloyhtiöiltä, Oomin projekti-insinööri Markus Rytkönen kertoo.

Asiantuntija vastaa: 3 vinkkiä sähköauton latauspisteen valintaan

Mitä yrityksen tai taloyhtiön tulee huomioida latauspisteen hankinnassa?

Sähköautolla tarkoitetaan joko täyssähköautoa (BEV) tai lataushybridiä (PHEV). Näistä lataushybrideissä on tavallisesti lyhyempi sähköinen toimintasäde ja pienempitehoinen sisäinen laturi. Sähköautoja voidaan ladata pikalatauksella, peruslatauksella tai tilapäisesti hidaslatauksella.

Tyhjän akun lataaminen täyteen kestää yleensä vähintään neljä tuntia, mutta pikalatauksella autoon voidaan saada 100–300 kilometriä toimintamatkaa vain puolessa tunnissa. Pikalataus onkin järkevä vaihtoehto esimerkiksi huoltoasemilla ja kauppakeskusten pysäköintialueilla. Lataushybrideissä ei yleensä ole pikalatausmahdollisuutta.

Uuden latauspisteen latausteho kannattaa valita järkevästi käyttötavan mukaan. Työpaikalla laturin tehoksi suositellaan 11–22 kilowattia, kun taas huoltoasemalla tarvitaan 50–250 kilowattia. Taloyhtiöihin taas riittää 11 kilowatin laturit.

– Latauslaitteisiin kohdistuu kovia vaatimuksia, sillä ne ovat suuritehoisia, niiden käyttö on pitkäaikaista ja niitä on jatkuvasti tarpeen irrottaa ja kytkeä uudelleen. Tavallisia kotitalouspistorasioita ei ole tarkoitettu pitkäkestoiseen latauskäyttöön suurella teholla, ja niihin liittyykin kohonnut sähköpalon riski, Rytkönen muistuttaa.

EU-alueella standardeja ovat Type 2 -liitin normaalilataukseen ja CCS-liitin pikalataukseen. Osassa Suomeen tuotuja autoja voi vielä olla vanhojen standardien mukaisia liittimiä (Type 1 tai CHAdeMO), mutta uusissa autoissa niitä ei enää käytetä.

Mitä muutostöitä latauspistettä varten tarvitaan?

Yleensä kiinteistöjen sähköliittymissä riittää hyvin sähköä eli tehokapasiteettia sähköautojen lataukseen. Tyypillisimpiä muutostöitä ovat sähkökeskusmuutokset, latauskeskusten lisääminen, kaapeloinnit parkkipaikalle sekä latureiden jalustat ja perustat.

Edullisinta on asentaa latauslaitteet seinään tai aitaan mahdollisimman lähelle sopivaa sähkönsyöttöä. Asennus onnistuu myös maanvaraisesti jalustojen varaan. Perustana kannattaa silloin käyttää esimerkiksi vankkaa SJR-08-betonipylväsjalustaa, joka takaa latauspisteiden tukevuuden.

– Latausvalmiutta kannattaa miettiä aina kerralla pidemmälle, jotta ratkaisut eivät jää heti vajaiksi. Me Oomilla huomioimme uutta infrastruktuuria rakentaessa laajentumisvaran ja osaamme neuvoa asiakkaille parhaat ratkaisut, Rytkönen vakuuttaa.

Latausvalmiutta kannattaa miettiä aina kerralla pidemmälle, jotta ratkaisut eivät jää heti vajaiksi.

Mitä latauspiste kustantaa?

Latauspisteen kokonaiskustannus riippuu aina latauspisteen tyypistä ja tehosta, tarvittavien muutostöiden määrästä ja toteutettavan kokonaisuuden laajuudesta. Karkea kustannusarvio yhdelle latauspisteelle on noin 1 500–3 000 euroa. Hinta sisältää laitteet ja latausinfrastruktuurin rakentamisen sähkö- ja maatöineen.

Dynaaminen kuormanhallinta pienentää sekä investointikustannuksia että käyttövaiheen tehomaksuja. Sen avulla sähköautojen latausteho laskee automaattisesti, kun latauspisteen maksimitehoraja lähestyy. Adaptiivinen kuormanhallinta sisältää kiinteistön muun kulutuksen mittauksen ja sen perusteella tehtävän latausvirran rajoituksen. Samalla turvallisuus paranee.

Tutustu vaihtoehtoihin ja ota yhteyttä: Sähköauton lataus yrityksille ja Sähköauton lataus taloyhtiöille