Suomen sähköntuotannon kapasiteetti on monen tekijän summa
Katsoitpa ympärillesi lähes missä tahansa, silmiisi osuu useampi asia, joka vaatii sähköä. Samalla kun elämämme kirjaimellisesti sähköistyy, energian kysyntä kasvaa vääjäämättä. Sähkön tuotannossa on kiinnitettävä huomioita paitsi saatavuuteen ja huoltovarmuuteen, myös luontoon ja ympäristöön.
Sähkö on siitä omanlaisensa tuote, että sitä ei voi vielä suuressa määrin varastoida. Sähköntuotanto on siis tarkkaa puuhaa, sillä tuotanto on mitoitettava vastaamaan kulutusta. Homma hoituu perustuotannon ja säätyvän tuotannon yhteispelillä.
Sähköä tuotetaan voimalaitoksissa, jotka perustuvat erilaisiin energianlähteisiin: ydinvoima, vesivoima, aurinkovoima, tuulivoima, hiili, öljy, maakaasu tai biomassa, kuten puu, puujäte ja peltobiomassa. Olkiluoto 3:n kaupallisen käytön ja tasaisen tuotannon alettua ydinvoima muodostaa lähes kolmanneksen Suomen sähköntuotannosta.
Voimalaitoksista sähkö siirretään sähköverkon kautta kuluttajille. Kantaverkkoyhtiö Fingridin tehtävänä on taata, että sähkön tuotanto ja kulutus ovat joka hetki tasapainossa sekä turvata sähkön saanti- ja toimitusvarmuus kaikissa tilanteissa.
Sähköä saadaan hajautetusti teollisuudesta ja kotien katoilta
Suomessa käytettävän sähkön tuonnissa tapahtui merkittävä muutos toukokuussa 2022, kun maailmanpoliittisen tilanteen takia sähkön tuonti Venäjältä päättyi. Sähkön nettotuonti väheni 30 prosenttia edellisvuodesta.
– Venäjältä tuotiin Suomeen keskimäärin yhden ydinvoimalan tuotannon verran sähköenergiaa vuodessa. Tätä Venäjältä tuotua sähköä on korvattu Suomen omalla ydin- ja tuulivoimatuotannolla, taustoittaa salkunhallintapäällikkö Markku Halme Oomin sähköliiketoimintatiimistä.
Tilastokeskuksen mukaan sähkön kokonaiskulutus laski 6 prosenttia vuonna 2022. Kotimainen sähköntuotanto jatkui vakaana edellisen vuoden tasolla. Fossiiliton sähköntuotanto nousi uuteen ennätykseen ollen 75 prosenttia sähkön kulutuksesta vuonna 2022. Tuulivoimalla katettiin ennätykselliset 14,1 prosenttia sähkön kulutuksesta.
Eri tuotantomuotojen osuus koko Suomen sähköntuotannon kapasiteetista vaihtelee vuorokauden- ja vuodenaikojen mukaan. Perus- eli pohjatuotanto katetaan ydinvoimalla sekä sillä vesi-, aurinko- ja tuulivoimalla, joka saadaan luonnostaan sen mukaan, miten vesi virtaa, aurinko porottaa tai tuuli puhaltaa.
Perustuotannon kylkeen tarvitaan säätövoimaa eli säätyvää tuotantoa, jotta sähkön kysyntään pystytään vastaamaan joka hetki. Suomessa iso osa säätyvästä tuotannosta katetaan jokiemme vesivoimalaitoksilla.
Perustuotannon kylkeen tarvitaan säätövoimaa eli säätyvää tuotantoa, jotta sähkön kysyntään pystytään vastaamaan joka hetki.
– Lisääntyvä sääriippuva tuotanto saa aikaan sen, että pörssisähkön spot-hinta heiluu edullisista tunneista korkeisiin piikkeihin. Sen vuoksi säätyvää tuotantoa tullaan tarvitsemaan enemmän ja sen arvo nousee, Halme kertoo.
Aurinkosähköllä mukaan yhteiseen ilmastotekoon
Aurinkopaneelit ovat hyvä esimerkki siitä, miten yksittäinen kotitalous voi vaikuttaa energiamarkkinaan. Samalla kun kuluttaja kattaa aurinkosähköjärjestelmällä omaa kulutustaan, vähentävät paneelit isompien voimalaitoksien tuotantovaatimuksia – kaikki voittavat!
– Yhden yksittäisen kodin aurinkopaneelijärjestelmä on hyvin pieni osa koko Suomen energiamarkkinaa, mutta kun pientuotantoa on paljon, vaikutus kasvaa. Aurinkosähköön panostaminen on kannattavaa siis sekä oman kukkaron että ympäristön kannalta, kannustaa Halme.
Aurinkopaneelit ovat hyvä esimerkki siitä, miten yksittäinen kotitalous voi vaikuttaa energiamarkkinaan.
