Piitsonsuolla ennallistettiin 455 jalkapallokentän kokoinen alue

Oomi Päästöhyvitys on konkreettinen tapa tehdä ilmastoteko. Päästöhyvityksen ensimmäisen kohteen, Ilomantsissa sijaitsevan Piitsonsuon ennallistamisella tulee olemaan laajat vaikutukset: alueen hiilidioksidivuoto pysähtyy, vesistöt puhdistuvat ja luonto monimuotoistuu. Jos suuntaat samoilemaan Piitsonsuolle, voit jo ihailla kohti luonnontilaa palautuvaa kaunista suomaisemaa.

Omasta ympäristökuormastaan voi kantaa vastuuta monin eri tavoin, mutta elämisestä syntyy silti lähes aina päästöjä. Oomi Päästöhyvitys on yksi tapa minimoida hiilijalanjälkeä ja hyvittää kotitalouden välttämättömiä päästöjä: sähkösopimuksen kylkeen liitettävän palvelun avulla turvataan luonnon hiilivarastoja palauttamalla supisuomalaista suota luonnontilaan.

Oomi Päästöhyvityksen ensimmäinen ennallistamiskohde, Piitsonsuo Pohjois-Karjalan Ilomantsissa on useamman pienemmän suon muodostama kokonaisuus. Suota ojitettiin 1950–1960-luvuilla metsänkasvun lisäämiseksi, mutta ojitus ei tuottanut ennakoitua tulosta. Alueen ennallistaminen käynnistettiin syystalvella 2021 ja toimenpiteitä jatkettiin vuoden 2023–2024 vaihteeseen. Oomi Päästöhyvityksen yhteistyökumppanina toimii suomalainen Hiilipörssi.

– Olemme iloisia projektin onnistumisesta. Näkymää Piitsonsuolla voi jo kuvailla perinteiseksi suomalaiseksi suomaisemaksi. Suo alkoi vettymään heti ojien tukkimista seuranneena keväänä, jolloin myös ennallistamisen ilmastohyöty samalla alkoi, tiivistää Hiilipörssin tieteellinen johtaja Risto Sulkava.

Koko Piitsonsuo on suuruudeltaan 350 hehtaaria, josta ennallistettua pinta-alaa on noin 325 hehtaaria. Ennallistetun alueen kokoluokka vastaa 455 jalkapallokentän kokoista aluetta.

– Oomin näkökulmasta on hienoa, että Piitsonsuon ennallistaminen on sujunut näin hyvin. Haluamme tarjota asiakkaillemme mahdollisuuden tehdä vastuullisia ilmastotekoja ja samalla vaikuttaa suomalaisen luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen. Seuraavaksi Oomi Päästöhyvityksen ennallistamiskohteeksi on suunniteltu Viitalamminsuota Saarijärvellä, kertoo Oomin liiketoimintajohtaja Jani Peuhkurinen.

Ennallistettu suo vähentää päästöjä

Suot varastoivat keskimäärin kymmenen kertaa enemmän hiiltä hehtaaria kohden kuin metsät tai muut ekosysteemit. Kun ennallistamisen myötä hiilidioksidipäästöjä jää syntymättä, on hyöty merkittävä.

Suot varastoivat keskimäärin kymmenen kertaa enemmän hiiltä hehtaaria kohden kuin metsät tai muut ekosysteemit.

– Yhden ennallistetun suohehtaarin hiilihyöty on vuosittain 750 kiloa hiiltä tai 2 778 kiloa hiilidioksidia. Vaikutus jatkuu ennallistamisen jälkeen pitkään, mutta varmuudella voidaan sanoa, että vähintään 15 vuoden ajan Piitsonsuolla jää päästöjä syntymättä sama määrä vuosittain, sanoo Sulkava.

Hiilihyödyn määrä eli ilmastovaikutus hehtaaria kohden on 15 vuoden ajalta keskimäärin 42 CO2-tonnia. Suoalueet suojellaan pysyvästi, joten 100 vuoden aikana kertyvä hiilihyöty on suuruusluokaltaan viisin- tai kuusinkertainen.

Suon ennallistaminen vaikuttaa vesistön kirkkauteen

Ennallistaminen vähentää suolta valuvista vesistä typpi- ja fosforipäästöjä. Jätevedenpuhdistuksessa tämä näkyy säästönä, joka on 250 euroa hehtaaria kohden.

– Ennallistetun suon vesistöhyödyt syntyvät 3–6 vuoden viiveellä, mutta vaikutus jatkuu vuosikymmenien ajan. Kun vedenpuhdistuksen lisäksi huomioidaan alueen tulva- ja muut vesistönsäätelyvaikutukset, on ennallistamisen hyöty vähintään 400 euroa/hehtaari/vuosi, taustoittaa Sulkava.

Vesien puhdistumisen myötä myös uhanalaisen vaellussiian kutualue paranee, ja siikakannan voidaan odottaa vahvistuvan.  

Piitsonsuon luonnon monimuotoisuuden näkee ja kuulee

Piitsonsuo sijaitsee Ilomantsin Kesonsuon soidensuojelualueen välittömässä läheisyydessä. Alueella on monen uhanalaisen lajin populaatioita, joista yksilöitä pääsee helposti ennallistetulle suolle. Lajien elinpiirin laajentumisen myötä syntyy uusia osapopulaatioita, joiden merkitys on pitkällä aikavälillä äärettömän tärkeä.

Piitsonsuon ennallistamisella syntyvä luontoarvo merkitsee todennäköisesti useiden lajien, kuten riekon, liron, karpalon, suomuuraimen sekä suo- ja rahkahopeatäplän populaatioiden elpymistä. Maakotka ja suopöllö löytävät ennallistetulta alueelta aiempaa paremmin saalista.

Linnuston ja hyönteisten palaaminen alueelle on vaikuttanut myös laajempaan biodiversiteettiin. Heti samana vuonna, kun ennallistaminen aloitettiin, suolla kuultiin keltavästäräkin laulua. Laji viihtyy yleensä pohjoisemmilla alueilla, mutta on palannut ennallistetulle suolle.

Piitsonsuon ennallistamisella syntyvä luontoarvo merkitsee todennäköisesti useiden lajien populaatioiden elpymistä.

Miten suon ennallistaminen vaikuttaa pidemmällä aikavälillä?

Hiilipörssi ennallistaa ihmisen toiminnan muokkaamia soita palauttamalla ojituksessa kärsinyttä suoekosysteemiä takaisin kohti luonnontilaa. Suoalueet suojellaan pysyvästi.

• Viiden vuoden kuluttua ennallistamistoimenpiteiden aloituksesta kohteen hiilivuoto ja vesistöpäästöt ovat pysäytetty. Noin 2,8 tonnia hiilidioksidia per hehtaari jää vuosittain vuotamatta ilmakehään. Monimuotoisuus ei enää vähene.
• 20 vuoden kohdalla elpyminen ja vesistön puhdistuminen ovat käynnissä. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy.
• 50 vuoden päästä ennallistamistoimista alue on palautunut luonnontilaan. Vesistövaikutukset tuntuvat laajasti ja monimuotoisuus on lähellä luonnontilaista tasoa. Hiilinielu jatkaa hiilivaraston kasvattamista.

Lähde: Hiilipörssi