Oomikä vauhti – oomilaiset innostuivat työsuhdepolkupyöräilystä
Jo yli kymmenkunta oomilaista on hankkinut työsuhdepolkupyörän parin viime vuoden aikana. Kysyimme kolmelta fillaristilta heidän kokemuksistaan: mikä on parasta ja mikä on yllättänyt pyöräilyssä.
Työsuhdepolkupyöräksi voi hankkia millaisen pyörän tahansa: uuden tai käytetyn, sähköavusteisen tai perinteisellä lihasvoimalla rullaavan menopelin. Tärkeintä on pohtia omia tarpeita ja etsiä itselleen Se Oikea, joka vie perille säässä kuin säässä.
Pauliina rakastui ketterään city-pyörään
Oomin markkinointipäällikkö Pauliina Peltomäki intoutui hankkimaan uuden työsuhdepolkupyörän, kun pitkään palvellut mummomankeli ei enää jaksanut rullata entiseen tahtiinsa. Mummiksen lähdettyä kierrätykseen oli aika tehdä tarkkaa taustatutkimusta. Pian Pauliinalla oli selvät sävelet, millaisen menopelin ohjaksiin hän haluaa seuraavaksi.
– Halusin ihan omin voimin poljettavan pyörän, sillä en kokenut tarvitsevani sähköpyörää. Niinpä hankin Pelagon kevyen city-pyörän, joka on paitsi kaunis myös laadukas muotoiluiltaan. Yksi parhaista asioista pyörässäni on upea Brooksin B17s-nahkasatula, Pauliina ylistää.
Pyörän valinta ja tilaaminen sujui helposti – kiitos Oomin työsuhdepyöräilyn selkeiden prosessien ja perehdytysmateriaalien. Hankalinta kaikessa oli malttaa odottaa pyörää, kun sen oli saanut tilattua.
– Pyöräilen aina, kun vain pystyn. Pyöräily on yksi parhaista tavoista liikkua ulkona. Minulla on pyörässä valmiina hyvät valot ja etukori, joten saan myös kauppareissutkin hoidettua pyörällä. Olen yllättynyt, kuin paljon pyörää tulee käytettyä työmatkojen ulkopuolella.
Pauliinalle merkitsee paljon se, että liikkuessa paikasta toiseen voi samalla parantaa kuntoa. Vielä enemmän tarvitsisi panostaa esimerkiksi talvipyöräilyyn, koska se on vain omasta asenteesta ja lämpimistä varusteista kiinni. Samalla Pauliinan mielessä siintää pyöräretki Turun saariston rengasreitillä – ehkäpä jo ensi kesänä?
Sähköavusteinen tavarapyörä on Nooran arjen sankari
Auton parkkipaikan etsimistä karsastava digikehityksen päällikkö Noora Tams nauttii, kun pääsee liikkumaan kaupungissa helpommin ja joustavammin uudella Bakfietsin polkupyörällään. Hän hankki työsuhdepyörän, koska tarvitsi kuormapyörän lasten ja tavaroiden kuljettamiseen.
– Poljettuja kilometrejä on kertynyt roimasti enemmän kuin mitä alun perin arvioin. Aluksi suhtauduin skeptisesti sähköpyörään, mutta sen myötä liikkumisen kynnys on madaltunut niin paljon, että liikunnan määrä on kasvanut valtavasti, Noora iloitsee.
Tavarasähköpyörällä perheen toimintasäde on kasvanut huomattavasti, kun lähipuistoon ja vähän kauemmaskin on nopea polkea pyörällä. Lisäksi vastaantulijoiden iloiset hymyt, ja muiden kuormapyöräilijöiden hyväksyvät nyökkäykset ovat Nooran mielestä aina plussaa.
Kuormapyörämarkkina on vielä suhteellisen pieni Suomessa. Noora löysi kuitenkin kuormapyöriin erikoistuneen pyöräkaupan, jolla oli koeajossa laaja valikoima erilaisia pyöriä. Erityisesti sähkömoottorityyppien ymmärtämisessä asiantuntijan apu oli paikallaan.
– Onneksi tuli kuunneltua myyjää ja valittua parempi moottori. Renkaiden päällä voi helposti olla yhteensä 150 kiloa painoa, kun pyörän ja pyöräilijän painoon lisätään vielä kuormaa 60 kiloa, Noora tähdentää.
Aina kun Noora liikkuu pyörällä, hän muistuttaa itseään siitä, että liikenteessä on yksi henkilöauto vähemmän. Kaverin suositus vahvisti Nooran ajatusta palvelun järkevyydestä. Sopimusehtoihin hän paneutui huolella yhdessä Leasing-kumppanin asiakaspalvelijan avulla.
Kati luottaa hybridipyörään
Fiilispohjalta pyöräilevä Oomin asiakkuuspäällikkö Kati Kauramaa hurauttaa nopeasti Tunturin hybridipyörällä 20 kilometrin pituisen työmatkan Porin toimistolle. Mattamusta, kultaisilla tehosteilla somistettu 100-vuotisjuhlavuoden kaunotar maksoi noin 1100 euroa, mutta käytännössä Katin lompakko kevenee vain noin 700 eurolla.
– Oli mukava yllätys, että pyörän lisävarusteet sai samaan palveluun. Tämä nykyinen työsuhdepyöräni on niin edullinen, että saan sen maksetuksi jo ensi keväänä. En uskalla ostaa monen tuhannen euron pyörää enkä edes koe tarvitsevani niin kallista, Kati kertoo.
Hyötyliikunta on Katille se juttu, ja hän paljastaakin olevansa ailahteleva pyöräilijä.
– Joskus pyöräilen päivittäin paljonkin ja joskus huomaan, että pyörä on nuokkunut tallissa useita viikkoja. Pyöräily on silti ihanaa! Usein pyöräillessä mietin, kuinka paljon siinä säästän autoiluun verrattuna, tai sitten ympäristöasioita, Kati tunnustaa.
Työsuhdepolkupyörän hankinta sujui mutkattomasti, koska Oomilla on selkeä ohjeistus. Sysäys ostoon syntyi siitä, kun perheen teini omi Katin maastopyörän. Pyörät kiertävätkin perheessä luonnikkaasti käyttäjältä toiselle. Perheen keskimmäisen lapsen kasvaessa voi käydä niin, että Kati antaa nykyisen pyöränsä hänelle ja ottaa itselleen uuden työsuhdepyörän esimerkiksi vuoden tai kahden päästä.
