Positiivisesta ajattelusta voimaa arkeen

Positiivinen psykologia on tieteenala, joka tutkii ihmisen hyvinvointiin vaikuttavia elementtejä. Oomi haluaa olla paremman arjen mahdollistaja ja hyvinvoinnin lähettiläs. New Yorkissa opiskellut positiivisen psykologian kouluttaja, tietokirjailija ja hyvän elämän akatemian, Pilots Helsingin, perustaja Rosa Nenonen kävi kertomassa meille sisäisen puheen voimasta ja sen vaikutuksesta hyvinvointiimme.

Negatiivisesti varautunut mieli

Ihmismieli on taipuvainen negatiiviseen ajatteluun. Taipumuksemme on puhtaasti evoluution ja perintötekijöiden tuote. Rosa Nenonen puhuu negatiivisesta vinoumasta:

– Esi-isiemme aikaan liika pelko ei koskaan koitunut kuolemaksi, vaan eloonjäämisen kannalta tärkein taito oli oppia tunnistamaan vaaranpaikat kaikkialla ympärillä. Yhä edelleen arjessa korostuvat uhat ja pelot. Mielemme rakastaa murehtimista, sillä se on meillä veressä. Positiiviset asiat sivuutetaan helpommin.

Pessimismiin tai optimismiin taipuvainen ajattelumalli omaksutaan yleensä kasvatuksen myötä. Optimistiseen ajatteluun taipuvaisille on lähtökohtaisesti helpompaa nähdä asioista myös valoisammat puolet. Lohdullista on, että koska negatiivisuuteen taipuvainen ajattelumalli on oppimisen tulos, siitä voi myös oppia pois. 

– Positiivisten asioiden näkeminen ei tule meiltä luonnostaan, vaan se vaatii enemmän tai vähemmän oman mielen työstämistä ja systemaattista opettelua. On tutkittu, että noin kolme positiivista ajatusta vaaditaan yhtä negatiivista ajatusta kohden, jotta yleinen mielentila pysyy avoimena ja vastaanottavaisena näkemään myös asioiden valoisat puolet, Nenonen kertoo.

Tilaa kaikenlaisille tunteille

Sähköä syntyy, kun positiiviset ja negatiiviset varaukset vetävät toisiaan puoleensa ja niiden välille syntyy jännite. Aivan samoin tarvitsemme niin positiivisia kuin negatiivisiakin ajatuksia tekemään elämästä elämän makuista.

– Negatiiviset ja positiiviset tunteet tarvitsevat toinen toisiaan, jotta voisimme kokea ja tuntea asiat täysillä. Emme voi valikoida vain positiivisia tunteita, muuten emme tunne oikein mitään. Positiiviset ja negatiiviset tunteet tulevat samassa paketissa, Nenonen selittää.

Positiiviset ja negatiiviset tunteet tulevat samassa paketissa.

Kun negatiivista mielenmaisemaa haluaa lähteä työstämään positiivisempaan suuntaan, on ensimmäinen askel hyväksyä myös negatiiviset tunteet osaksi normaalia elämää.

– Pakotettu onnellisuus ei ole hyvä juttu. On harhaluulo, että on mahdollista olla aina onnellinen. Mahdottoman tavoittelu vain lisää huonovointisuutta. On opittava ottamaan etäisyyttä omiin ajatuksiin, eikä pidä ottaa kaikkia ajatuksia totuutena, Nenonen selventää.

Toinen tärkeä asia on muistaa, että kaikki tunteet ovat ohimeneviä.

– Tunteet tulevat ja menevät. Takaraivossa kolkuttelevat negatiiviset tunteet on parempi kohdata kuin yrittää työntää niitä pois mielestä. Käsiteltyinä ne tekevät tilaa uusille ajatuksille ja tunteille.

Vinkkejä oman ajattelun kehittämiseen

Meillä on päivässä kymmeniä tuhansia jatkuvasti toistuvia ajatuksia, ja monet niistä ovat negatiivisia tai väheksyviä. Niistä tulee helposti itseään toteuttavia ennusteita, ellemme opi tiedostamaan tätä sisäistä puhettamme ja suhtautumaan sen sanomaan kriittisesti.

– Kaikki lähtee oman sisäisen puheen tiedostamisesta. Paras tapa on ottaa konkreettisesti etäisyyttä omiin ajatuksiin ja kysyä kunkin kohdalla: onko tämä uhkakuva tai pelko todellinen? Nenonen täsmentää. 

Elämme haastavaa ja kuormittavaa aikaa. Meitä ympäröivä informaatiotulva vahvistaa koko ajan sisäisiä uhkakuviamme. Nenonen kehottaa olemaan itselleen armollinen ja harjoittamaan itsemyötätuntoa:

– Osoitamme hirveän herkästi myötätuntoa ja ystävällisyyttä muille, mutta emme itsellemme. On hyvä tiedostaa, ettei ole yksin huolineen tässä maailmassa, vaan jokainen meistä on samassa veneessä. Itselleen voi osoittaa lempeyttä ja armollisuutta unohtamalla turhat vaatimukset. Itseään voi myös halata tai silittää, sillä se vapauttaa kehossa mielihyvähormoneja, vinkkaa Nenonen.

Toinen konkreettinen tapa on sallia itselleen hetki murehtimiselle ja märehtimiselle. Silloin voi ottaa aikaa ikäville asioille ja velloa niissä luvan kanssa. Murheet voi kirjoittaa ylös paperille, jolloin ne purkautuvat kehosta ja niistä on helpompi päästää irti.

Lopuksi Nenonen tahtoo muistuttaa läsnäolon voimaannuttavasta vaikutuksesta.

– Viimeistään nyt, kun elämä on hidastunut ja on aikaa pysähtyä itsensä ja ajatustensa äärelle, on hyvä alkaa tietoisesti havainnoimaan oman elämänsä kiitollisuuden aiheita. Keskity siirtämään ajatukset pois menneistä ikävyyksistä ja tulevista uhkakuvista. Palauttamalla mielen ja ajatukset aina nykyhetkeen voi yllätyksekseen huomata kaiken olevan oikeastaan ihan hyvin juuri nyt.

Lisää vinkkejä hyvään elämää sivuilla pilotshelsinki.com ja Instagramissa @pilotshelsinki

Läsnäolo voimaannuttaa: kaikki on hyvin tässä ja nyt.